Tutkinta liittyy Business Finlandin antamiin tukiin. Poliisi ei kommentoi asiaa tässä vaiheessa enempää. Ei sitäkään, onko Uroksesta kiistetty syyllisyys epäiltyyn rikokseen.

STT uutisoi aiemmin, että Uros on lähes kymmenen vuoden aikana maksanut Business Finland -lainoistaan vain korkoja ja yhtiö sai Business Finlandin mukaan miljoonien eurojen kehityslainat ja avustukset väärillä ja salailluilla tiedoilla.

Uros sai vuosina 2011-2013 lähes viiden miljoonan euron tuotekehityslainat ja 1,25 miljoonan euron avustuksen silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta. Viime vuoden lopulla Business Finland määräsi rahat välittömästi takaisinmaksettavaksi. Uros on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Lausunnon mukaan Uros salasi rahoittajalta sopimukset, joilla rahoitetuissa projekteissa kehitettävät tai aikaansaadut tulokset myytiin ja luovutettiin luxemburgilaiselle tytäryhtiölle.

-  Yritys on hakenut ja saanut rahoitusta esitettyyn lisenssiliiketoimintaan, jota sillä ei ole esiin tulleiden tietojen mukaan ollut aikomustakaan toteuttaa, lausunnossa sanotaan.

Muihinkin Uroksen talousasioihin liittyy epäselvyyksiä. STT kertoi lokakuussa, että Urokselta vaaditaan miljoonien eurojen saatavia Helsingin käräjäoikeudessa. Valtiokonttorin, Nordean ja Oulun Osuuspankin velkasaatavat yhtiöltä nousevat korkoineen ainakin yli 15 miljoonaan euroon.

Syyskuussa STT kertoi, että yhtiön kertomien suurten liikevoittojen takana ei todennäköisesti ole niitä vastaavaa todellista liiketoimintaa. Kun Uros kertoi vuonna 2018 tehneensä 120 miljoonan euron liikevoiton, vuoden päätteeksi konsernin kassa oli lähes tyhjä ja sillä oli 149 miljoonan euron myyntisaamiset.

STT:n tietojen mukaan Uros ei tuolloin saanut missään vaiheessa merkittävää kassavirtaa tekemistään sopimuksista, vaan myyntisaamiset vain kerääntyivät ja jatkoivat kasvuaan. STT:n tietojen mukaan konsernin ulkopuolelta tullut voitto kirjattiin yhtiön Hongkongin tytäryhtiön tilinpäätökseen, joka ei ole julkinen.

Uroksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Hallikainen ei ole syyskuussa tai lokakuussa vastannut STT:n haastattelupyyntöihin. Syyskuussa hän tekstiviestillä lupasi vastata kysymyksiin kirjallisesti. Kun STT lähetti hänelle kysymykset, joissa kyseenalaistettiin yhtiön liiketoiminnan koko, Hallikainen ei vastannut kysymyksiin ollenkaan.

Uros siirsi kesäkuussa pääkonttorinsa Suomesta Sveitsiin.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on asettanut Uros-yhtiölle aikarajan vuoden 2019 tilinpäätöstietojen toimittamiselle. Puuttuvat tiedot on toimitettava 13. tammikuuta mennessä. Jos puuttuvia tietoja ei toimiteta määräajassa, yritys voidaan määrätä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä.

Suuri yleisö sai tietää oululaistaustaisesta Uroksesta maaliskuussa 2020, kun Tampereelle tämän vuoden joulukuussa valmistuva monitoimiareena nimettiin sponsorinsa mukaan Uros Live -areenaksi. Tämän vuoden lokakuun lopulla Tampereen monitoimiareenan hallitus päätti irtisanoa areenan nimisopimuksen teknologiayhtiö Uroksen kanssa.

Päätöksen myötä areena jatkaa toimintaansa ainakin toistaiseksi aiemmalla nimellään Tampereen Kannen areena. Syynä päätökseen ovat Uroksen talous- ja muut epäselvyydet, joista STT ja muut mediat ovat kertoneet.

-  Uros Oy:n saama julkisuus on liitetty vahvasti ja negatiivisesti myös areenaan. Lisäksi nimikumppanin taloudellisesta asemasta julki tulleet tiedot ovat aiheuttaneet vakavan epäilyn siitä, onko yhtiöllä kykyä vastata nimisopimuksen mukaisista velvoitteistaan jatkossa. Näiden syiden vuoksi areenayhtiö ei näe mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle, joten tässä tilanteessa päätös on nähdäksemme ainoa oikea, kommentoi areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme asiaa tiedotteessa.

Tampereen kaupunki omistaa areenayhtiöstä 40 prosenttia. Hankkeen sijoittajat Lähi-Tapiola, OP, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja rakennusyhtiö SRV omistavat yhteensä 60 prosenttia.

Uutista päivitetty