Hän kertoi jo aiemmin tänään Helsingin Sanomille, ettei tavoittele paikkaa europarlamentissa.

Urpilainen toteaa, että hänen perheensä on asunut nyt 4,5 vuotta Brysselissä.

– Puolisoni on diplomaatti ja hänen työtehtävänsä loppuvat Brysselissä tänä vuonna. Perheeni palaa siis ensi vuonna Suomeen ja haluan elää lasteni kanssa arkea samassa maassa, sähköpostitse tavoitettu Urpilainen toteaa.

– Jatkan komissaarina kauden loppuun eli kuluvan vuoden loppuun ja sitten on uusien haasteiden aika. Mitä ne ovat, on vielä auki.

URPILAINEN arvioi, että tulevalla vaalikaudella Suomen näkökulmasta europarlamentissa korostuu turvallisuus laajassa mielessä.

– Uskon puolustusyhteistyön edelleen tiivistyvän. Samoin tärkeänä pysyy talous, johon pitäisi saada kestävästi vauhtia muun muassa vahvistamalla sisämarkkinoiden toimintaa. Vahva talouskasvu auttaa myös julkisen velan hallinnassa, Urpilainen sanoo.

– Itärajan tilanteen johdosta en pidä mahdottomana myöskään siirtolaisuuden uudelleen ajankohtaistumista myös pohjoisessa kevään tullessa. Eli hyvin samat asiat tullevat puhuttamaan ihmisiä niin Suomessa kuin myös muualla Euroopassa, hän jatkaa.

Miltä näyttää eurovaalien vaaliasetelma tällä hetkellä keskeisten ryhmien ja niiden yhteistyön kannalta?

– Näyttää, että puoluekannatuksen fragmentaatio jatkuu eli voi olla, että tarvittava poliittinen enemmistö Euroopan parlamentissa voi edellyttää aiempaa suurempia kompromisseja, ehkä jopa enemmän puolueita tuekseen. Tällöin kysymykseksi tietenkin nousee se, että kuinka vahvaa jatkuvuutta seuraavan kauden politiikka tulee edustamaan. Jatkaako Eurooppa vihreän siirtymän edelläkävijänä, pysymmekö horjumatta Ukrainan rinnalla, olemmeko myös tulevaisuudessa vahva geopoliittinen toimija ja teemmekö kaikkemme, jotta murrosaika kohtelee kaikkia kansalaisia mahdollisimman reilusti? Urpilainen pohtii.

– Nämä ovat isoja kysymyksiä, joiden ratkomisessa eurovaalit näyttelevät aivan ratkaisevaa roolia. Tämä linja on rakennettu keskipuolueiden tuen varassa, tulevat vaalit näyttävät millainen poliittinen tuki muodostuu seuraavalle agendalle, hän sanoo.

MIELIPIDETIEDUSTELUJEN perusteella laitaoikeisto saattaisi olla lisäämässä kannatustaan tulevissa vaaleissa.

– Sellainen politiikkalinja, jossa Eurooppa käpertyisi sisäänpäin, jarruttaisi vihreää ja digitaalista siirtymää sekä panostaisi vähemmän globaaleihin kumppanuuksiin, olisi pidemmälle päälle ehdottomasti väärä Euroopalle ja väärä suomalaisille. Pidän siis tärkeänä, että vaalien jälkeinenkin eurooppalainen politiikka olisi rohkeasti tulevaisuuteen katsovaa, yhteistyöhakuista, kansainvälistä, kestävään kasvuun satsaavaa ja demokratiaan, ihmisoikeuksiin sekä oikeusvaltioperiaatteeseen nojaavaa, Jutta Urpilainen kommentoi.

URPILAINEN vastaa komissaarina EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista reilun 120 maan kanssa.

– Olemme joukkueena todella lunastaneet kauden alussa annetun lupauksen geopoliittisesta komissiosta, hän toteaa.

Hän nostaa vielä jatkuvalta kaudeltaan esiin uuden Samoan sopimuksen, joka toimii EU:n ja lähes 80 globaalin etelän maan yhteistyön viitekehyksenä tulevat 20 vuotta. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 2 miljardia ihmistä.

– Loimme myös globaalissa pandemianhoidossa Team Europe -toimintamallin, jossa EU, sen jäsenmaat, rahoituslaitokset sekä yksityinen sektori tekevät tehokkaammin ja vaikuttavammin yhdessä töitä. Keskeinen väline tähän on Global Gateway -investointistrategiamme, jonka puitteissa tavoitellaan 300 miljardin euron globaaleja investointeja vuoteen 2027 mennessä.

– Itse asiassa olemme muuttaneet koko kumppanuustyömme paradigman aiemmasta lahjoittaja-avunsaaja -dynamiikasta kohti tasavertaisempia ja molempia hyödyttäviä kumppanuuksia. Tämä on uudesta Afrikka-strategiastamme lähtien vastaanotettu erittäin hyvin kumppanimaissamme, Urpilainen sanoo.

Omista komissaarin työn painopisteistään Urpilainen nostaa esiin myös sen, että on panostettu paljon aiempaa enemmän nuorisoon ja koulutukseen. Kun aiemmin komissio käytti noin 6 prosenttia kehitysyhteistyövaroistaan koulutukseen, nyt luku on nostettu noin 13 prosenttiin.

– Kyse on miljarditason korotuksesta tyttöjen koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja opettajakoulutukseen. Uskon vilpittömästi, että maailmaa muutetaan luokkahuoneessa. Siksi me myös investoimme sinne. Siksi myös uskomme nuoriin, jotka muodostavat monessa kumppanimaassa jo nyt väestön enemmistön. He ovat elintärkeä kumppani EU:lle, kun rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä.