Hänen mielestään presidentin tehtäviin kuuluu suomalaisten ilmastoratkaisujen kysynnän edistäminen maailmalla.

– Olen huolissani ilmastokysymysten jäämisestä taka-alalle Suomen politiikassa. EU:n ilmastopalvelun ilmoitus siitä, että vuosi 2023 oli maapallolla mittaushistorian kuumin ja todennäköisesti kuumin vuosi 100 000 vuoteen, ei vaikuta herättäneen reaktioita hallituksessa, Urpilainen toteaa tiedotteessa.

Näyttää hänen mielestään siltä, että ilmastonmuutos, joka on maapallolle olemassaolon uhka, on jäämässä muiden kysymysten jalkoihin.

– Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole varaa lyhytnäköisyyteen. Ylimpiä päättäjiä myöten kuulee puheenvuoroja siitä, kuinka ilmastonmuutosta ei ole varaa torjua riittävästi ennen kuin taloutemme on paremmalla uralla. Tosiasiassa olemme jo myöhässä. Valtamerien lämpeneminen, merenpinnan nousu ja äärimmäiset sääilmiöt uhkaavat elämää jo nyt monessa osaa maapalloa.

ILMASTONMUUTOKSEN eteneminen on paitsi pidemmällä aikavälillä uhka koko ihmiskunnan tulevaisuudelle, myös merkittävä turvallisuusuhka, Urpilainen muistuttaa.

– Väestönkasvu yhdistettynä heikkeneviin elinolosuhteisiin johtaa lisääntyvään ilmastopakolaisuuteen, jonka vaikutukset yltävät myös Eurooppaan.

Ilmastonmuutoksen merkityksestä kokonaisturvallisuuteen kertoo myös se, että Nato on omalla agendallaan nostanut ilmastonmuutoksen merkittäväksi turvallisuusuhaksi.

Urpilaisen mielestä olisi sinisilmäistä ajatella, että ilmastonmuutoksen kiihdyttämät konfliktit ja ilmastopakolaisuus eivät olisi uhka myös Euroopan ja Suomen vakaudelle ja turvallisuudelle.

– Jos haluamme estää näitä uhkia realisoitumasta, on meidän toimittava päättäväisesti juuri nyt. Leikkaukset kehitysyhteistyöstä ja ilmastorahastosta ovat tässä mielessä hyvin valitettavia. Kyse on myös kiihtyvästä kilpailusta globaalin etelän tuesta lännen, Kiinan ja Venäjän välillä.

JÄTTÄMÄLLÄ globaalin etelän maat kamppailemaan yksin ilmastonmuutoksen seurausten kanssa heikennämme vaikutusmahdollisuuksiamme myös muissa tärkeissä asioissa, kuten turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, Urpilainen muistuttaa.

Hänestä onkin tärkeää, että ilmastonmuutos on vahvasti läsnä myös seuraavan tasavallan presidentin agendalla. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä.

– Suomella on mahdollisuus olla osa ratkaisua tavalla, joka on paitsi oikeudenmukainen, myös hyödyttää suomalaisia yrityksiä. Presidenttinä tekisin myös aktiivisesti vienninedistämistä globaalin etelän maihin. Suomalaiselle työlle ja suomalaisille ilmastoviisaille ratkaisuille on kysyntää maailmalla. Tämä edellyttää kuitenkin myös uskottavaa ilmastopolitiikkaa kotimaassa. Tyhjiä lupauksia ei voi myydä, vaan niiden pitää perustua todelliseen politiikkaan, Urpilainen painottaa.