Lopullisesti nimeämisestä on määrä päättää puoluevaltuustossa 2. joulukuuta. Tällöin pidetään myös virallinen kampanjastartti, jossa on mukana entinen pääministeri Sanna Marin (sd.).

Tulevan kampanjan pääviesti on Ketään ei jätetä. Viesti nousi esiin myös vahvasti esiin Urpilaisen puoluevaltuustopuheessa.

SDP:n kampanjabudjetti on noin 600 000 euroa ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi arvioi sen vielä kasvavan.

Vaalivapaus voi toteutua 2. joulukuuta alkaen.

Urpilaisen aikatauluun vaikutti myös se, että hän on työstänyt komission pääneuvottelijana isoa sopimusta EU:n ja 79 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan kanssa. Sopimus on allekirjoitettu tällä viikolla.

Hän muistutti komissaarin tehtävän olevan vastuullinen. Siinä edustetaan 400 miljoonaa eurooppalaista.

MEDIA kysyi Urpilaiselta, miksi hän haluaa tasavallan presidentiksi.

– Minä haluan tasavallan presidentiksi, jotta ketään ei jätetä. Se on minun mielestäni tärkeä osa suomalaisuutta. Se on ollut kantava punainen lanka, ehkä punainen viivakin Suomen historiassa eri vaiheissa. Ajattelen niin, että keskinäinen kunnioitus ja luottamus on myös yksi meidän vahvuustekijämme – tunne siitä, että olen merkityksellinen ja minulla on osa ja paikka tässä yhteiskunnassa, hän vastasi.

Urpilainen sanoi haluavansa koota suomalaisia yhteisten arvojen äärelle sekä tuoda ulko-ja turvallisuuspoliittisen kokemuksensa vaaliin. Hän painotti demokratian puolustamista.

Hän vakuutti olevansa innoissaan presidenttiehdokkuudesta ja lupasi kiertää Suomen ennen joulua. Hän uskoo, että viesti puree myös sosialidemokraattisen puolueen kannattajiin, joista moni on tähänastisissa kyselyissä ilmoittanut tukevansa ensimmäisellä kierroksella valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavistoa.

Urpilainen kertoi ehtineensä seurata joitakin presidenttitenttejä. Hänen mielestään huomionarvoista on ollut, etteivät ehdokkaat haasta toisiaan. Toimittajatkaan eivät ole haastaneet ehdokkaita.

– Keskusteluhan on ollut hyvin samanmielistä. Siitä on kyllä puuttunut minun mielestäni sellainen sähäkkyys, Urpilainen totesi.

Hän sanoi myös seuranneensa vaalikeskusteluja siinä määrin innostuneena, että olisi halunnut kertoa ehdokkuudestaan jo aikaisemmin julkisuuteen.

PEKKA Haavisto on todennut, ettei ole yhtään punainen.

– No oonhan minä nyt punainen, Urpilainen vastasi nauraen, kun häneltä kysyttiin, mitä paljon hänessä on punaista ja miten punaisuus on vuosien aikana kehittynyt.

Urpilainen muistutti olevansa neljännen polven sosialidemokraatti ja kansanliikkeen entinen puheenjohtaja.

– Sosialidemokratian tarinassa on ollut monia eri vaiheita. Niin kuin Pentti Saarikoski on todennut, elämä on on epätasaisesti valoisa. Kaikki hetket eivät ole olleet ihan valoisiakaan, mutta usko aatteeseen ei ole koskaan hiipunut enkä ole sitä epäillyt.

Urpilainen sanoo, että hänelle on ollut selvää, että hän haluaa olla nimenomaan SDP:n presidenttiehdokas.

– Se oli minun oma toiveeni, että tähän ei perusteta kansanliikettä, vaan me kutsumme suomalaiset mukaan tekemään tätä vaalityötä. Mutta puolue on se taho, jonka nimissä tässä ehdokkuutta hoidan.

Urpilainen sanoi kokevansa, että on myös vihreä ja edustavansa sukupolvea, jolle on ollut tärkeää, että taloudellinen kasvu ja hyvinvointi sidotaan myös ekologisiin raameihin.

– Taidan olla niitä ensimmäisiä puolueen puheenjohtajia, joka silloin aikoinaan puhui Suomessa vihreästä kasvusta.

Urpilainen summasi, että kokee olevansa myöskin punavihreä, mutta hänen päävärinsä on punainen.

KOMISSAARINA Urpilainen vastaa EU:n ja 126 maan yhteistyöstä. Hän aikoo tuoda vaalikeskusteluun näkökulmia geopoliittisesta asetelmasta ja siitä, mikä on globaalin etelän rooli sekä miten hän näkee sääntöperäisen kansainvälisiin sopimuksiin ja sääntöihin pohjautuvan yhteistyön.

Hän lupaa myös vahvan arvoviestin. Urpilainen painotti tasavallan presidenttiyden olevan vahvasti arvoj0htajan tehtävä.

– Jos jotain suomalaiset kuuntelevat arvokysymyksissä, kyllähän se on tasavallan presidentti.

Urpilaisen mukaan on myös tärkeää, että ulkopolitiikka perustuu arvoihin. Rauhan retoriikan hän nimesi isoksi eetokseksi, jota maailmassa tarvitaan.

EU-päätöksenteossa pitäisi Urpilaisen mielestä edetä kohti määräenemmistöpäätöksiä erityisesti ulko-ja turvallisuuspolitiikassa.

– Kun olen itse saanut istua ulkoministereiden pöydän ympärillä neljä vuotta, monta kertaa on ollut tilanteita, joissa yksi jäsenmaa estää veto-oikeudellaan yhteisen päätöksenteon. Sen takia ajattelen, että jos ja kun haluamme vahvistaa EU:n roolia globaalina toimijana geopoliittisessa kilpailussa, se edellyttää myös sitä, että EU:lla on mahdollisuus muodostaa kantoja ja reagoida tilanteisiin nopeammin.

PUOLUEVALTUUSTON puheessaan Urpilainen sanoi, että tasavallan presidentiltä odotetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamista yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– Tulihan varmasti ilman taukoa, hän lisäsi viitaten siihen, ettei yhteistoiminnassa-sanaa ennen pidetä presidentin johtajuutta korostavaa taukoa.

Medialle Urpilainen tähdensi, ettei tässä ollut piikkiä ketään kohtaan, toisin sanoen esimerkiksi nykyistä presidenttiä kohtaan.

– Pitkäaikaisena entisenä kansanedustajana arvostan ja kunnioitan parlamentarismia erittäin korkealla. Tietenkin parlamentarismissa valtioneuvoston rooli on keskeinen, hän selvitti.

– En halua asettaa tasavallan presidenttiä valtioneuvoston yläpuolelle missään määrin, vaan se (ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen) tapahtuu yhteistoiminnassa rinta rinnan.

Urpilainen näkee, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset pilarit perustuvat Suomessa jatkossakin konsensukseen. EU:ta Urpilainen pitää Suomelle keskeisenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä.

Suomen ulkopolitiikka ei voi keskittyä vain suurvaltoihin, vaan vuoropuhelua on käytävä myös talouksiltaan nousevien ja kehittyvien maiden kanssa.

Urpilainen sanoi myös, että Suomen ei kannata pienentää itseään. Tällä hän painotti, että maamme brändi on erittäin vahva myös globaalissa etelässä. Suomi tunnetaan esimerkiksi hyvinvointivaltiona, koulutuksen huippuosaajana ja Martti Ahtisaaren perintöä kantavana rauhanvälittäjänä.

AKUUTISTA itärajan tilanteesta Jutta Urpilainen kertoi olleensa viimeksi tänään yhteydessä komissaarikollegaansa Ylva Johanssoniin, joka vastaa EU:ssa sisäisestä turvallisuudesta ja rajoista.

Urpilainen painotti, että myös EU:n komissio puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toimesta on antanut vahvan tukensa Suomen hallituksen päätökselle sulkea raja-asemia.

– Minusta se on oikea ja ymmärrettävä päätös tässä tilanteessa, jossa maahanmuuttajien määrä on nopeasti lisääntynyt. Tämä on nyt osa sitä hybridivaikuttamista, johon olemme Suomessa jo pidemmän aikaa varautuneet. Surullista se on, että tähän vaikuttamiseen käytetään välineenä viattomia ihmisiä.

VENÄJÄN hyökkäyssodasta EU:n jäsenmaat ovat Urpilaisen mukaan hyvin yksimielisiä. On vahva sitoumus tukea Ukrainaa niin kauan kuin on tarve.

– Minusta on tärkeää, että Ukrainaa ei jätetä yksin.

Urpilainen muistutti myös, että kaikki sodat loppuvat joskus. On myös tärkeä tukea Ukrainaa siksi, että heidän asemansa mahdollisessa neuvottelutilanteessa olisi mahdollisimman vahva. Oikeudenmukaisen rauhan voi Urpilaisen mukaan määritellä vain Ukraina.

Suomen ja Venäjän suhteesta Urpilainen totesi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoi jotain pysyvästi. Se rikkoi suomalaisten luottamuksen. Ei ole näköpiirissä, että luottamusta voitaisiin lähitulevaisuudessa palauttaa.

Luottamuksen palauttamisen aloittaminen riippuu siitä, miten sota Ukrainassa päättyy ja mikä on sen jälkeen Venäjän ulkopoliittinen linja.

Urpilainen sanoi kuitenkin, että Venäjä on naapurimme ja yhteistä rajaa on yli 1 000 kilometriä. Tämän vuoksi jonkinlainen yhteistyö Venäjän kanssa on välttämätöntä, hän totesi rajatoimiin viitaten.

– Mutta minusta on vielä liian varhaista lähteä ennakoimaan, mitä uusi Venäjä-politiikka tai Venäjä-suhde voisi olla, koska tällä hetkellä fokuksemme on kuitenkin Ukrainassa ja EU:lla ei ole Venäjä-politiikkaa. EU:lla on tällä hetkellä Ukraina-politiikka ja siihen mielestäni Suomen myöskin pitää sitoutua ja sitä tukea.

Kun Urpilaiselta kysyttiin, voisiko hän keskustella Vladimir Putinin kanssa jossain tilanteessa, hän sanoi uskovansa lähtökohtaisesti vuoropuheluun myös eri mieltä itsensä kanssa olevien kanssa.

– Mutta en lähde ennakoimaan sitä, hän sanoi ja viittasi käsityksensä olevan, että tällä hetkellä Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehet eivät käy kahdenvälistä dialogia Putinin kanssa.

TIEDOTUSTILAISUUDEN päätteeksi Urpilaiselta kysyttiin synkkävärisintä hetkeä politiikassa sekä sitä, minkä kappaleen hän valitsisi Elämäni biisi -ohjelmassa.

Synkimmäksi hetkeksi hän nimesi Seinäjoen puoluekokouksen 2014, jolloin hän hävisi SDP:n puheenjohtajuuden ja luopui sen myötä valtiovarainministerin tehtävästä.

– Ihminen, joka on julkisen häviön kokenut ja työpaikkansa julkisesti menettänyt, tietää, että siinä ihminen käy aika monenlaisia tunteita läpi. Sitten samaan aikaan olen viitannut monta kertaa Samuli Putron viisaisiin sanoihin, että tappion hetkellä ihminen muuttuu itsensä kokoiseksi eli usein ne hetket sitten myöskin vahvistavat. Vaikka sitä ei aina siinä hetkessä ymmärrä, jälkikäteen sen sitten tunnistaa.

Elämäni biisi -ohjelmaan viitaten Urpilainen kertoi, että hän bravuuribiisinsä on Aikuinen nainen, jota hän on myös esittänyt julkisesti.

– Ehkä toinen itseäni aina puhututtanut laulu on Veikko Lavin Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Sitä olen myös esittänyt itseäni pianolla säestäen aika monessa paikassa.