Vuosina 2000-2012 presidenttinä toiminutta Halosta on julkisesti arvosteltu muun muassa liiallisesta optimismista Venäjän demokratisoitumiskehitystä kohtaan. Halosta on vastuutettu myös Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Halonen on pitänyt saamaansa palautetta paikoin asiattomana.

– Olen ollut todella pahoillani siitä minkälaisen ryöpytyksen kohteeksi Tarja Halonen on joutunut. Mielestäni se on aika kohtuutonta huomioiden, että hän on toiminut erittäin ansiokkaasti sekä ulkoministerinä että presidenttinä ja pyrkinyt aina sen hetkisen tiedon valossa parhaalla mahdollisella tavalla edesauttamaan ja edistämään Suomen etua ja turvallisuutta, Urpilainen kommentoi Demokraatille.

Venäjän helmikuisen hyökkäyksen kriisiyttämää Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittista linjaa Urpilainen pitää oman aikansa tuotteena ja sellaisenaan arvostettavana.

– Olen sitä mieltä, että politiikkaa tehdään aina ajassa. Minulla on vahva arvostus ja kunnioitus myös tehtyä politiikkaa kohtaan. Sillä on kuitenkin pidetty yllä rauhaa ja vakautta vuosikymmeniä Suomessa ja se on tehty perustuen siihen arvioon ja tietoon, joka on ollut silloin saatavilla.

SDP:TÄ JA monia muitakin eduskuntapuolueita on vaadittu julkisuudessa käymään jälkipyykkiä aikaisemmasta Venäjä-politiikastaan ja suhteestaan puolustusliitto Natoon. Urpilainen luonnehtii SDP:n Nato-suhdetta hyvin rationaaliseksi.

– SDP on Suomen kansainvälisin poliittinen liike, osa aidosti maailmanlaajuista liikettä. Mielestäni meillä side Natoon ei ole tunneperäinen, vaan hyvin rationaalinen.

Puolueessa on Urpilaisen mukaan tuettu vahvasti vuosikymmenten saatossa syntynyttä suomalaista turvallisuusdoktriinia, jossa Suomi on nähty osana läntistä yhteisöä.

– Samaan aikaan on haluttu ylläpitää vakauspolitiikan kautta hyviä naapuruussuhteita ja toisaalta huolehtia sotilaallisesti omasta puolustuskyvystä ja järjestelmällisesti kehittää sitä. Ja sitten solmia myöskin yhteistyösopimuksia Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

– Meillä on ollut puolueen sisällä hyvin laaja tuki tälle linjalle, mutta on selvää, että Ukrainan sota muutti merkittävästi turvallisuusympäristöä.

Muuttuneen ympäristön analyysiä annetaan tulevana keskiviikkona eduskunnalle selonteon muodossa. Selonteko esittelee Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaihtoehdot, mutta ei ota suoraan kantaa Nato-jäsenyyteen.

– Minulla on vahva luottamus siihen, että meidän puolueen väki pystyy myös hyvin rationaalisesti arvioimaan muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksia ja miten se vaikuttaa tähän uuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaan, joka on väistämättä tässä muotoutumassa. Totta kai se linja tulee olemaan myös erilainen varsinkin, jos Suomi liittyy Natoon ja olemme osa sotilasliittoa ja sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka jää historiaan.

Valtionjohdon prosessiksi nimeämä tapa kartoittaa Ukrainan sodan myötä muuttuneita turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoja saa Urpilaiselta kiitosta. Hän pitää hyvänä, että kansanedustajat ja sitä kautta myös kansa on sitoutettu keskusteluun.

– Mielestäni Suomen valtionjohto, tasavallan presidentti ja hallitus, on hoitanut erinomaisella tavalla tätä kriisitilannetta. Kaikki tuki heille tässä vaikeassa tilanteessa. Onhan tämä historiallinen hetki ja vastuu varmasti painaa.

Kiitosta saa myös SDP:n johto.

– On tosi hienoa, että puoluejohto on käynnistänyt keskustelun myös puolueen sisällä, johon eri työryhmät ja jäsenet pääsevät osallistumaan, jotta mahdollisimman laajalla joukolla on ymmärrys eri näkökulmista. Sitä kautta sitten, kun se päätöksenteon hetki koittaa, myös on myös valmius olla päätöstä tukemassa.

Urpilainen ei halua sanoa suoraan mitä Suomen pitäisi Naton suhteen tehdä, mutta hän toistaa jo aikaisemmin kertomansa kannan: Suomen Natoon liittyminen on todennäköistä.

– Kun olen seurannut Suomen läntistä integraatiota, miten Suomi on askel askeleelta mennyt EU:hun, solminut Naton kanssa kumppanuussopimuksia ja tiivistänyt yhteistyötä, on aika luontevaa, että se seuraava askel on, että Suomi liittyy Naton jäseneksi. Olen pitänyt sitä itse todennäköisenä.

PARIN VUODEN päästä edessä olevat presidentinvaalit aiheuttavat Urpilaisen mukaan säännöllisiä yhteydenottoja kentältä. Palaute on kannustavaa. Myös media on ollut asian tiimoilta aktiivinen.

– Olen ajatellut niin, että sen pohdinnan aika on myöhemmin. Ensimmäinen puolisko on nyt tulossa täyteen tätä erittäin kiinnostavaa komissaarin työtä.

– Ukrainan sota on muuttanut aika paljon tilannetta siinä mielessä, että kaikkien huomio on nyt siinä miten tämä sota saadaan loppumaan ja toisaalta miten Ukrainaa voidaan auttaa ja siitäkin keskustellaan millaista tulee olemaan jälleenrakennus ja tilanne, jossa Eurooppa sodan jälkeen on. Pohdinnan aika presidentinvaalien osalta tulee realisoitumaan myöhemmin.