– Meillä on ollut Suomessa vahva ajatus siitä, että olemme samassa veneessä ja pyrimme löytämään yhteisiä ratkaisuja silloinkin, kun emme ole kaikista asioista samaa mieltä, hän totesi puhuessaan SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Kokkolassa.

Hänestä tuntuu, että luottamus ja yhteistyön henki on pahasti murentunut.

– Suomen mallista on liu’uttu kohti pelon ja vastakkainasettelun värittämää ilmapiiriä. Se näkyy politiikassa. Se näkyy työmarkkinoilla. Se näkyy julkisessa keskustelussa. Se näkyy suhteessa ihmisten erilaisuuteen.

– Tahtoa rakentaa yhteistä hyvää, ei rikkoa sitä. Ihmiset tarvitsevat vaikeiden aikojen keskellä toivoa ja näkymää paremmasta.

Viime vuodet ovat hänen mukaansa osoittaneet, että olemme kykeneviä ratkaisemaan eteemme tulevat kriisit, kun teemme sen yhdessä.

– Yhtenäinen Euroopan unioni ja yhtenäinen Suomi pärjäävät myös tulevaisuudessa. Toivoa on.

URPILAINEN muisteli, kuinka vuosi sitten seisoi puoluevaltuuston edessä erilaisissa merkeissä.

– Viestimme oli tuolloin, että ketään ei jätetä. Vaikka tilanne on nyt toinen, viestimme ei ole muuttunut miksikään. Olemme edelleen ihmisarvon puolustajia ja jokaisen ihmisoikeuksien asialla.

”Ketään ei jätetä” -arvopohjaa tarvitaan hänen mukaansa myös Euroopan unionissa, jonka komissaarin tehtäviä hän lopettelee.

– Istuvan komission viisivuotinen kausi joulukuusta 2019 tähän hetkeen on ollut geopoliittisen myllerryksen ja moninaisten kriisien aikaa.

Kaikkea ei viidessä vuodessa saatu valmiiksi, Urpilainen totesi.

– Euroopassa on herätty siihen, että meidän on seisottava omilla jaloillamme, oli kyse sitten taloudesta, turvallisuudesta, energiasta tai kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta. Meidän tulevaisuutemme ei voi olla kiinni siitä, miten amerikkalaiset äänestävät. Siitä saimme viime viikolla jälleen muistutuksen.

EUROOPASSA tarvitaan Urpilaisen mukaan kriisinsietokykyä ja strategista autonomiaa.

– Se edellyttää myös taloudellista kestävyyttä, joka taas vaatii EU:n kilpailukyvyn vahvistamista ja sisämarkkinoiden kehittämistä. Nämä tulevat olemaan tulevien vuosien suurimpia keskustelun aiheita Euroopassa, ja niihin täytyy myös eurooppalaisten päättäjien esittää ratkaisuja.

Tähän hän haluaa kannustaa myös suomalaisia päättäjiä.

– Tarvitaan aktiivista vaikuttamista ja selkeitä näkemyksiä siitä, miten Euroopan unionia kehitetään. Pienenkin jäsenvaltion ääni kuuluu, kun on painavaa sanottavaa.

Urpilainen uskoo, että suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, jossa julkinen ja yksityinen sektori tekevät saumatonta työtä esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamiseksi, kiinnostaa laajalti. Tähän keskusteluun myös presidentti Sauli Niinistön vastikään julkaistu raportti antaa hänen mukaansa panoksensa.

EUROOPAN unioni tai sen jäsenvaltiot eivät yksin ratkaise globaaleja rajat ylittäviä haasteita, Urpilainen korosti, vaan EU:n kriisinkestävyys ja turvallisuus nivoutuvat osaksi laajempaa kansainvälistä yhteistyötä.

– Tarvitsemme poliittisia liittolaisia ja taloudellisia kumppaneita. Näitä kumppanuuksia olen omassa työssäni komissaarina edistänyt kuluneen viiden vuoden aikana.

Viimeisen viiden vuoden aikana Euroopan unioni on ollut aktiivinen kansainvälinen toimija, jolla on painoarvoa maailmalla, hän arvioi. Saman määrätietoisen työn kumppanuuksien vahvistamiseksi Urpilainen toivoo jatkuvan myös tulevalla kaudella.

– Se on kohtalon kysymys meille myös turvallisuutemme kannalta. Tätä geopoliittisen komission perintöä ei pidä hukata.

SEURAAVA viisivuotiskausi alkaa Urpilaisen mukaan epävarmuuden keskellä, kun Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos heijastuu tavalla tai toisella kansainväliseen kauppaan, monenkeskiseen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, Ukrainan kansainväliseen tukeen ja Lähi-idän kärjistyneeseen tilanteeseen.

– Yhdysvaltain hallinnon ja politiikan muotoutumista pitää seurata kylmän rauhallisesti, mutta ennakointi on välttämätöntä.

Gazan sodan loppuminen on välttämätöntä, Urpilainen painotti. EU:n pitää laatia kokonaisvaltainen strategia, joka perustuu EU:n yhtenäisyyteen, yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa sekä sellaisen Palestiinalaishallinnon rakentamiseen, joka voi ottaa vastuun Gazasta sodan jälkeen.

Venäjän vastaiset pakotteet ja Ukrainan tukeminen on kansainvälistä oikeutta puolustavan EU:n linja, hän myös korosti.