Komission puheenjohtaja vieraili torstaina Helsingissä keskustelemassa Euroopan turvallisuudesta presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa.

Turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut viime aikoina jännittynyt, sillä Venäjä on koonnut joukkojaan Ukrainan rajan tuntumaan ja esittänyt vaatimuksia niin sanotuista turvatakuista. Venäjä on esimerkiksi vaatinut, että sotilasliitto Nato ei saisi enää laajentua itään.

Komission mukaan puheenjohtaja von der Leyen pitää läheistä yhteyttä kaikkien EU-maiden kanssa ja vierailu Helsinkiin oli osa tätä yhteydenpitoa. Helsingissä von der Leyen ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, miksi hän halusi vakuuttaa täyttä solidaarisuutta nyt juuri Suomelle.

Von der Leyen pitää keskinäistä avunantoa selkeänä

Pääministeri Marinin kanssa yhteisen tiedotustilaisuuden pitänyt von der Leyen nosti kommenteissaan esiin EU:n perussopimuksen artiklan 42.7, joka koskee keskinäistä avunantoa.

Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Lauseketta on arvosteltu tulkinnanvaraiseksi, ja esimerkiksi presidentti Niinistö on pitkään peräänkuuluttanut selkeyttä siihen, mitä lausekkeella konkreettisesti tarkoitetaan.

Von der Leyenin mukaan artikla osoittaa selkeästi jäsenmaiden välisen solidaarisuuden kaikissa tapauksissa.

Toiveena rauhanomainen ratkaisu

Venäjän on pelätty valmistelevan uutta hyökkäystä Ukrainaan. Länsimaat ovat varoittaneet Venäjää, että hyökkäyksellä olisi vakavia seurauksia. Vakavat seuraukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi raskaita uusia pakotteita.

Ensisijaisesti kiristyneitä jännitteitä on pyritty lieventämään diplomatian keinoin. Keskusteluja Venäjän kanssa on käyty esimerkiksi Yhdysvaltojen johdolla.

Von der Leyen korosti toivovansa, että kiristyneeseen tilanteeseen löydetään rauhanomainen ratkaisu. Pääministeri Marin kertoi pitävänsä tärkeänä, että diplomaattista ratkaisua etsitään vuoropuhelun kautta.

Vastausta Venäjän kirjeisiin koordinoidaan

Tällä viikolla huomiota ovat herättäneet Venäjän lähettämät kirjeet, joissa se toisti aiempia vaatimuksiaan. Kirje on lähetetty ainakin usealle EU- ja Nato-maalle. Komission puheenjohtaja von der Leyen vahvisti, että EU koordinoi vastauksen laatimista Venäjälle.

-  On selkeää, että vastaus heijastaa yhtenäisyyttämme ja koordinaatio on parhaillaan käynnissä, von der Leyen sanoi.

Kirjeessä Venäjä syytti länsimaiden valikoivan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) sopimuksista vain niille sopivat osuudet ja jättävän huomiotta esimerkiksi kohdan, jonka mukaan jäsenmaat eivät saisi vahvistaa turvallisuuttaan muiden maiden kustannuksella.

Presidentti Niinistö kummeksui aiemmin kirjeen saamaa huomiota. Niinistön mukaan Suomi on vastannut kirjeen keskeisiin osiin moneen kertaan ja myös hyvin suoraan.

Niinistön toimivat keskusteluyhteydet huomattu

Presidentti Niinistön toimivat keskusteluyhteydet niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen suuntaan ovat saaneet kansainvälistä huomiota. Asiasta kirjoitti hiljattain esimerkiksi yhdysvaltalaislehti Washington Post.

Komission puheenjohtaja von der Leyen keskusteli Niinistön kanssa Euroopan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä puhelimitse joulukuun puolivälissä.

Pääministeri Marin ja von der Leyen puolestaan istuivat samassa pöydässä keskustelemassa turvallisuuspolitiikasta esimerkiksi joulukuussa, kun asiaa käsiteltiin EU-huippukokouksessa.

EU-maiden johtajat varoittivat jo tuolloin Venäjää valtavista seurauksista, jos maa vie pidemmälle sotilaallisia toimia Ukrainaa vastaan.