Saarikon mukaan kokoomus on pyrkinyt luomaan vaalikauden aikana itsestään vastuullisen taloudenpitäjän kuvaa.

– Oppositiossa onkin sellainen etuoikeus, että voi yhdellä kädellä kannattaa hallituksen esittämiä lisämenoja, että ne ovat perusteltuja ja sitten toisella kädellä arvostella velanottoa noin yleisesti. Eikä oppositiossa ole myöskään tarvetta muistella vanhoja kuten sitä, miten kokoomuksen johdolla valtio velkaantui noin 30 miljardia euroa puolueen oltua pääministerivastuussa vuosina 2012-2015 ilman yhtään sotaa tai pandemiaa.

Työllisyyden parantamiseksi kokoomus esittää Saarikon mielestä monia kannatettavia toimia kuten työttömyysturvan uudistamista. Kuitenkin hänen mukaansa kokoomuksen linjassa näkyy kova oikeistolaisuus.

SAARIKKO kritisoi myös sitä, että kokoomus on luetellut asioita, joista ei ainakaan voi leikata.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on puhunut koulutuksen olevan “erityissuojeluksessa”, mutta hän ei ole kuitenkaan sanonut selvää ei:tä koulutusleikkauksille. Kuntien valtionosuuksiakin Orpo olisi valmis tarkastelemaan.

Kokoomuksella on Saarikon mukaan myös hulppeita menolisäyksiä. Hän ihmetteli, miten puolue voi samaan aikaan edistää uusia suuria raidehankkeita ja hoitaa väylien korjausvelkaa kuntoon. Tämä nielee Saarikon mukaan miljarditolkulla veronmaksajien rahaa. Keskustan mielestä suurratahankkeisiin ei ole nyt varaa.

Kokoomus sai moitteet Saarikolta myös siitä, että se ei tunnista koko Suomen potentiaalia vaan kasvu on kaupunkikeskeistä.

SDP:N talousohjelmaa ei Saarikon mukaan tarvitse lukea rivien välejä.

– Väitetysti talous tulee kuntoon vain käytännössä työllisyysastetta nostamalla eikä yhtään työllisyyskeinoa kerrota. Minusta tämän esityksen uskottavuus on tältä osin nolla, Saarikko sanoi.

Esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentämistä tällä hallituskaudella SDP:n kanssa Saarikko pitää oikeana ratkaisuna, jonka hyödyt nähdään myöhemmin.

– Keskusta on valmis milloin tahansa julkista taloutta vahvistaviin työllisyystoimiin. Emme voi jatkaa niin, että yritysten pääviesti on meille se, että heillä on työvoimapula. Se ei kertakaikkisesti käy. Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poisto on asia, joka pitää voittaa välittömästi.

– Vasemmistoliitto painelee SDP:n ohi oikealta siinä realismissa, että säästöjä sentään tarvitaan jo ensi vaalikaudella, muitakin kuin matka- ja tilakuluja.

Saarikko sanoi uskovansa, että SDP:n talousohjelman jälkeen kukaan ei ihmettele, miksi tämä vaalikausi on ollut talouslinjauksissa niin vaikea keskustan ja SDP:n välillä.

Saarikon mukaan SDP:n maailmassa talous tasapainottuu lähinnä veroja korottamalla.

– Erityisesti suosiossa näyttää olevan yrittäjien lisäverottaminen, ennen kaikkea maatalousyrittäjien, toiminimiyrittäjien ja osakeyhtiöiden kautta toimivien yrittäjien. Se on varmasti myyvää puhetta mutta varma resepti kasvun näivettämiselle.

PERUSSUOMALAISTEN kanssa keskustan näkemyserot tiivistyvät ennen kaikkea kasvuun. Saarikon mukaan perussuomalaiset eivät suostu näkemään, että Suomen talouden kasvun suurimmat ja tärkeimmät siemenet itävät “vihreän talouden maassa” eli uusiutuvan ja kotimaisen energian tulevaisuudessa.

Hänen mukaansa PS hirttäytyy mieluummin vanhaan, menneen maailman fossiiliseen tuotantoon, jolla syödään kasvulta pohja pois.

– Jos sulkee Suomen ovet työperäiseltä ja opiskeluperäiseltä maahanmuutolta, päätyy jatkamaan sitä kurimusta, missä suomalaiset yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet työllistäjinä nyt ovat.

Saarikko totesi, että monet suomalaiset yritysjohtajat ovat arvostelleet tiukasti perussuomalaisten maahanmuuttolinjaa. Saarikko painotti, että monikulttuuriset työyhteisöt ovat nykyisin arkea.

Neljäntenä ja viimeisenä Saarikko kommentoi vihreiden talousohjelmaa.

– Vihreistä totean sanalla vain sen, että meillä on isoin näkemysero siinä, voidaanko kasvumyönteistä politiikkaa tehdä ylipäätään. Talouden rakenteita, elinkeinoelämää ja kulutustottumuksia pitää uudistaa niin, että vahvistuva kasvu mahtuu luonnon ja ympäristön asettamiin reunaehtoihin. Ei siis niin, että yhteiskuntaa näivetetään, vaan että kasvu tapahtuu ilmaston ja luonnon kannalta kestävästi.

SAARIKKO listasi talousohjelman julkistamistilaisuudessa myös neljä asiaa, joissa keskusta hänen mielestään eroaa kaikista muista puolueista.

Ensimmäinen on vahva usko kasvuun, joka syntyy alueilla. Keskusta kannattaa erityistalousalueiden luomista.

Toinen on hänen mukaansa ajattelu liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksesta. Kysymykseen tulevat esimerkiksi sähköautoihin liittyvät uudenlaiset verot ja samalla luopuminen dieselin käyttövoimaverosta.

Kolmanneksi keskusta on Saarikon mukaan ainut puolue, joka ei sulje mitään aihepiiriä menoleikkausten ulkopuolelle.

Neljänneksi keskusta ei kannata uusia suuria suurnopeusraidehankkeita, koska niihin ei nähdä olevan rahaa.