Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Saarikko kutsuu puolueet koolle puhumaan velasta – näin reagoi Petteri Orpo

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kasvaneet korkomenot ja inflaation vauhdittamat indeksikorotukset tarkoittavat sitä, että valtio ottaisi ensi vaalikaudella vähintään 10 miljardia euroa velkaa joka vuosi, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

Johannes Ijäs

Demokraatti

Suurimmillaan alijäämä olisi nykymenoilla jopa 12 miljardia euroa vuodessa, Saarikko kertoi tänään STT:lle.

Saarikko oli todennut aiemmin Ylelle, että eduskuntapuolueet on kutsuttu koolle sen jälkeen, kun ministeriö on julkaissut ensi vaalikautta koskevan näkemyksensä ensi viikolla. Kokouksen pitää valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen. Ministerin mukaan kyseessä on informaatiotilaisuus.

Yle kertoi, että valtiovarainministerin mukaan pelkästään inflaatio ja nykyisten lainojen korkomenojen nousu tarkoittavat, että valtio joutuu ottamaan velkaa vähintään 10 miljardin euroa vuosittain ensi hallituskaudella kattaakseen menot.

– Toinen nopeasti kohonnut menoerä on niin sanotut automaattisesti menoja nostavat indeksit vaikkapa hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen. Sekin on kasvattanut lainan tarvetta, Saarikko sanoi.

DEMOKRAATTI tavoitti eduskunnasta kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kommentoimaan Saarikon lausuntoja.

Kuten välikysymyskeskustelussakin tällä viikolla on kuultu, Orpo syyttää velkatilannetta nykyisen hallituksen perinnöksi.

– Tämä on Marinin (sd.) ja Saarikon perintö seuraavalle hallitukselle. Julkisen talouden suunnitelma on melkein kymmenen miljardia euroa alijäämäinen valtiontalouden osalta joka vuosi.

Orpo sanoo, ettei velka johdu enää koronasta tai Ukrainan sodasta, vaan se on realismia.

– Tästä me olemme puhuneet. En edes sano, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, koska varautuminen tähän olisi pitänyt aloittaa jo aikaisemmin.

SDP:stä muun muassa pääministeri Marinin suulla mutta myös keskustasta on muistuteltu koko ajan kokoomusta siitä, että se on ollut itse kannattamassa toimia, joihin nykyinen hallitus on velkaa ottanut. Velkaa ovat ottaneet myös muut hallitukset. Saarikko onkin sanonut, että “velkasyntisten” pöydässä on istunut myös kokoomus.

– Nyt kaksi asiaa. Ensinnäkin ennen tätä vaalikautta siinä velkapöydässä oli aina säännöt. Sitä kutsuttiin menokehykseksi. Kun tuli kriisejä, niitä on ollut ennenkin, silloin säästettiin muualta, pysyttiin kehyksissä. Tällä kaudella säännöt on heitetty nurkkaan ja velkaa on otettu surutta. Ei ole priorisoitu. Viime kaudella, jolloin itse olen ollut vastuussa, velkaantuminen painettiin lähelle nollaa, Orpo puolustautuu.

MITÄ Orpo sitten odottaa Saarikon kokoonkutsumalta kokoukselta?

– Minusta tässä ollaan aivan auttamattomasti myöhässä. Me olemme haastaneet hallitusta tähän samaan työhön. Me olemme olleet valmiit tukemaan keinoja. Kuunnellaan tietysti, onko nyt sitten vihdoinkin ymmärretty.

Saarikko nosti esiin menoja nostattavat indeksit hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen. Tuoreessa talousohjelmassaan kokoomus on esittänyt indeksien kasvun jarruttamista. Puolue hakisi tällä peräti miljardin säästöjä. Muun muassa sosiaaliturvatuet ovat indeksisidonnaisia.

– Me olemme sulkeneet sieltä pois esimerkiksi eläkeindekseihin koskemisen, mutta se (indeksien nousu) tarkoittaa erilaisia muita automaattisia menonlisäyksiä: niitä löytyy sosiaaliturvasta, mutta niitä löytyy myöskin valtionosuusjärjestelmästä ja niin edelleen, Orpo totesi Demokraatille aiemmin tällä viikolla.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen moitti kokoomusta siitä, että sen “kasvun kaava” tarkoittaisi muun muassa leikkauksia palkansaajille ja indeksijäädytyksiä eläkkeisiin.

– Opintotukeenkin kokoomus esittää heikennyksiä, Mäkynen totesi tiedotteessaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen kiirehti toteamaan, ettei kokoomus ole esittänyt indeksijäädytyksiä eläkkeisiin tai heikennyksiä opintotukeen. Tosin tätä on jo ehditty kyseenalaistaa etenkin opintotuen osalta.

Petteri Orpo, onko nyt kirkossa kuulutettu, että (kokoomuksen) indeksijarru ei koske eläkkeitä ja opintotukea?

– Ei koske eläkkeitä, ei koulutusta eikä turvallisuutta.

Entä opintotukea?

– Se kuuluu koulutukseen. Ja nyt ei ole kyse leikkaamisesta, olemme puhuneet indeksijarruttamisesta. Inflaatiosta johtuen indeksit kohoavat. Kun iso osa julkisista menoista on sidottu indekseihin, se tarkoittaisi sitä, että jarrutettaisiin nykytasolle tai annetaan nousta, mutta ei ehkä niin paljon.

Voitteko antaa sellaisen lupauksen, että koulutuksesta ei leikata?

– Käytän termiä, että koulutus ja osaaminen ovat erityissuojeluksessa seuraavalla vaalikaudella.

Se ei tarkoita sitä, etteikö voisi leikata?

– Koulutus on erityissuojeluksessa. Kaikki menot täytyy arvioida, mutta koulutus ja sen kuntoon laittaminen, esiopetus ja peruskoulu kuntoon ja TKI. Nämä ovat asioita, jotka pitää hoitaa, koska Suomen tulevaisuus pitää myöskin rakentaa kaiken säästämisen keskellä.

Orpo on nostanut esiin myös kuntien valtionosuudet. Niillä rahoitetaan nimenomaan myös koulutusta.

Ovatko ne teillä tähtäimessä?

– Me olemme kaikista puolueista esittäneet kaikkein pisimmälle viedyt kohteet, joista voidaan säästää ja nostaa tuottavuutta sekä mitä asioida voidaan tehdä paremmin. Me olemme esittäneet reformeja. Minusta nyt on oikea aika kysyä muilta puolueilta. Demareiden lista oli täysin tyhjä. Matkakulut ja tilakulut ovat jotain promilleja siitä, mikä se todellinen ongelma on. Nyt on aika kysyä muilta, koska tämä on kaikkien puolueiden edessä, ketkä sitten seuraavassa hallituksessa ovatkaan.

Valtionosuuksista vielä, kosketteko te niihin?

– Kaikki kulut pitää arvioida. Kaikki pitää arvioida läpi.

Kuntien valtionosuudet kammataan myös?

– Kaikki kulut pitää käydä läpi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE