- Automaattisen jälkivalvonnan takia tänä vuonna on avattu jo 1 663 peruuttamisharkintaa. Peruuttamispäätöksiä on tehty tähän mennessä 468, kertoo prosessinomistaja Asta Kassinen Migristä Uutissuomalaisen haastattelussa.

Hänen mukaansa se on 53 prosenttia kaikista tehdyistä työntekijöiden oleskelulupien peruuttamisasioiden päätöksistä.

Kassisen mukaan luotettavaa vertailutilastoa aiemmilta vuosilta ei ole saatavilla.

PETTERI Orpon hallitus on halunnut sitoa työperusteisen oleskeluluvan nykyistä vahvemmin työhön. Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä uutta työtä löydy määräajassa.

Kassisen mukaan Suomen yleinen taloustilanne ja etenkin rakennusalan heikko suhdanne näkyvät taustatekijöinä peruuttamisharkinnoissa.

- Peruuttamisharkinnat kohdistuvat erityisesti siivous-, rakennus- ja kuljetusalan työntekijöihin. Myös myönnetyissä luvissa näiden alojen työntekijät ovat kärjessä.

Työperusteisten oleskelulupien valvonta on tehostunut myös kesäkuussa voimaan tulleen lain myötä. Laki edellyttää työnantajia ilmoittamaan Maahanmuuttovirastolle, jos työperusteisella oleskeluluvalla työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti.

Työnantajat ovat tehneet Maahanmuuttovirastoon yhteensä 2 141 ilmoitusta 11. kesäkuuta ja 20. lokakuuta välisenä aikana.

- Niiden osalta joitakin peruuttamisasioita on käsittelyssä, mutta niistä ei ole vielä tehty päätöksiä, Kassinen sanoo.

Hänen mukaansa vielä on liian aikaista arvioida, miten paljon lakimuutos lisää peruuttamispäätöksiä.

- Oletettavaa on, että peruuttamispäätökset lisääntyvät jonkin verran. Työnantajan ilmoitusvelvollisuuden takia saamme luotettavampaa ja ajantasaisempaa tietoa suoraan työnantajalta.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia työperusteisia oleskelulupia, kun taas automaattinen jälkivalvonta on käytössä vain työntekijöiden oleskeluluvissa.

KESÄKUISEN lakimuutoksen myötä ihmisillä on kolme tai kuusi kuukautta aikaa etsiä uutta työtä ennen kuin Maahanmuuttovirasto voi käynnistää peruuttamisharkinnan.

Kuuden kuukauden suoja-aika on erityisasiantuntijoilla, kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleilla, yritysten ylimmällä ja keskijohdolla sekä yritysten sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla.

Iltalehden tietojen mukaan työnantajien ilmoituksia työsuhteiden päättymisestä on tehty eniten ukrainalaisista, filippiiniläisistä, venäläisistä, nepalilaisista, intialaisista ja kiinalaisista.

Kun suoja-aika on kulunut, Maahanmuuttovirasto käynnistää peruuttamisharkinnan. Asiakkailta pyydetään kirjallisesti selvitystä heidän tilanteestaan.

- Jos oleskeluluvan myöntämisen edellytykset eivät ole enää voimassa, oleskelupa voidaan peruttaa ja tehdä mahdollinen maastapoistamispäätös.

Jos oleskeluluvan jatkamiselle on jokin muu peruste, pitää asiakkaan hakea uutta lupaa tällä uudella perusteella.

AIEMMIN laissa ei ollut määriteltyä suoja-aikaa. Käytännössä Migri on voinut perua oleskeluluvan heti työttömyyden alettua, mutta sen käytäntönä on ollut odottaa kolme kuukautta.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt oleskelulupien jälkivalvontaa vuodesta 2017 alkaen eri muodoissa.

- Vuonna 2023 automaattinen jälkivalvonta tuli käyttöön opiskelijoiden oleskeluluvissa. 2024 sitä laajennettiin kasvuyrittäjien ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupiin ja tämän vuoden alusta työntekijöiden oleskelulupiin.

Marika Löf / Uutissuomalainen