Vielä hetken toimitusministeristön perhe- ja peruspalveluministerinä jatkava Krista Kiuru (sd.) kommentoi Demokraatille julkisuudessa olleita tietoja tulevan hallituksen kaavailuista sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kiuru luonnehtii hoitajamitoituksen jäädyttämistä todella isoksi arvovalinnaksi oikeistohallitukselta.

– Se kertoo siitä, että ei haluta taata henkilökunnalle säädyllisiä työolosuhteita eikä pitää meidän ikäihmisistämme ja heidän hyvästä hoidostaan kiinni.

Kiurun mukaan 0,7:n mitoitukseen on jo annettu rahoitus ja sen poistaminen ei helpota työvoimapulaa vaan kyseessä on säästö.

Kiuru sanoo, että jo 30 % nykyisistä ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä täyttää 0,7:n mitoituksen. Marinin hallitus halusi, että 0,7:n mitoituksen tasoon pyritään koko tämä vuosi ja rahoituksen pohjissa on jo rahoituskin.

Kiuru lisää myös, että yli 20 % yksiköistä on erittäin lähellä 0,7:ää ylittäen voimassaolevan 0,65:n mitoituksen.

KIURUN mukaan nyt yli puolet yksiköistä on joutumassa tilanteeseen, jossa niiden rahoitus vähenee. Käytännössä yksiköt joutunevat pienentämään mitoitusta 0,65:een.

– 0,65-mitoituksen ylimenevä henkilöstöosuus jää epäselväksi rahoituksen osalta.

Kiuru olettaa, että hoitajamitoituksesta tinkiminen ja sitä kautta vanhuspalveluiden ja hoitajien työolosuhteiden heikentäminen voisi tuoda maksimissaan vajaan 100 miljoonan euron säästöt, joilla hallitus sitten rahoittaa muita hankkeitaan.

Ohjelmaluonnoksen mukaan sote-palveluihin osoitettaisiin vuodesta 2025 lähtien 1,4 miljardia vähemmän rahaa.

– Julkisuudessa on epäilty, että tuleva hallitus aikoo leikata miljardi euroa tehokkuustoimina pelkästään sotesta. Sen lisäksi on tarkoitus laskea palvelutasoa jopa 400 miljoonalla, mikä tarkoittaa mitoitusten ja palvelutason yleistä laskua, Kiuru ynnää.

Hän sanoo olevansa erityisen huolissaan puhtaasta tehokkuussäästöstä ja toteaa, ettei sille näytä olevan objektiivisia perusteita. Kiuru ei edes usko, että sitä on mahdollista toteuttaa.

Kiuru huomauttaa, että jo tällä hetkellä soten alijäämä tälle vuodelle on 900 miljoonaa euroa.

– Alijäämää on rahoitettu työnsä päättävän hallituksen toimesta 500 miljoonalla eurolla. Nyt näyttää siltä, että tuleva hallitus on tekemässä valtavaa äkkijarrutusta merkittävillä lisäsäästöillä.

Kiurukin painottaa tehokkuustoimien merkitystä, koska alijäämä on suuri. Hän kuitenkin ihmettelee, että tuleva hallitus näyttää ajattelevan, että samoilla tehokkuustoimilla saataisiinkin tuplasäästöt eli käytännössä pelkillä tehokkuustoimilla säästettäisiin pari miljardia euroa.

– Tällaisen yhtälön toteuttaminen tuntuu mahdottomalta, koska tiedämme tarkkaan, millainen tilanne niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti hyvinvointialueilla on, Kiuru sanoo.

HOITOTAKUUN toteuttamista on liikkunut julkisuudessa erilaista tietoa. Marinin hallitus päätti, että perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsee kahdessa viikossa syyskuun alusta lukien. Viikon hoitotakuun on ollut määrä astua voimaan marraskuun alusta 2024. Ei ole täysin selvää, aikooko uusi hallitus toteuttaa tätä vuoden 2024 muutosta.

Kiuru toteaa, että hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta järkeväksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle tulee se, mitä nopeammin hoitoon pääsy toteutuu ja mitä paremmin sairaudet tulevat hoidetuksi. Vaikuttavuutta estettäisiin, jos oikeistohallitus lipeää seitsemän päivän hoitotakuun tavoitteesta. Nopea hoito on Kiurun mukaan myös taloudellisesti järkevää ja sosiaalisesti kestävää. Hoitotakuuaikojen vesittäminen toisi nopeat säästöt, mutta ne tulisivat myöhemmin kalliiksi.

– Olen huolissani, mutta hallitusohjelman julkistuksessa nähdään, ovatko he lähteneet seitsemän päivän hoitotakuun tärvelemiseen. Jos he ovat, silloin sosiaali- ja terveydenhuollon säästötoimista puuttuu täysin järki.

OLIPA hoitotakuu 14 tai 7 päivää, Kiuru huomauttaa, että yksittäinen lääkäriin pääsy ei ratkaise sitä, tuleeko ihminen hoidetuksi.

Iltalehti kertoi hallitusohjelmaluonnoksen tekstiin viitaten, että mikäli asiakas ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, hänellä on oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palveluntuottajan tarjoamaan palveluun. Kiuru toteaa, ettei tässä sinänsä ole mitään uutta, koska tämä vastaa nykyistä lainsäädäntöä hoitotakuusta. Jos hyvinvointialue ei voi itse antaa hoitoa hoitotakuun mukaisissa enimmäisajoissa, sen on järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta joko ostopalveluna tai palvelusetelillä.

– Tärkeintä toki on, että ihminen saa hoidon, olipa kyseessä julkinen tai yksityinen toimija.

– Kuitenkin on olennaista huomata, että tänä päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat osa laajempaa hoitoketjua. Jos ajatellaan, että yksittäinen terveydenhuollon toimija, joka hoitaa yhden palan hoitoketjusta, on ratkaisu, silloin mennään väärään suuntaan. Tärkeintä olisi kanavoida hoitotakuuseen käytettävissä olevat rahat hyvinvointialueiden tueksi palveluiden järjestämiseen. Silloin hoitoketju jäisi eheäksi, Kiuru sanoo.

Kiurun mielisellä julkisella ja yksityisellä puolella on eri logiikka.

– Julkisen näkökulmasta logiikkana on se, että pyritään pitämään huolta siitä, että ihminen saa nopeasti kokonaisvaltaisessa palveluketjussa lopputuloksen, jossa hän tulee hoidetuksi. Yksityisen terveydenhuollon toimijan näkökulmasta on tärkeä saada suoritteesta asiallinen hinta.

Kiuru allekirjoittaa sen, että yksityistä puolta pitää käyttää apuna, mutta kuskin paikalla pitää olla hyvinvointialueen. Nyt hallitus kuitenkin näyttäisi Kiurun mukaan olevan räätälöimässä hoitoon pääsyn nopeuttamista muiden kuin julkisen sektorin tehtäväksi.

ILTALEHTI paljasti myös, että hallitusohjelman mukaan sote-alan henkilöstöpulaa helpotetaan vahvistamalla ”ammattilaisten mahdollisuutta keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön”. Pyrkimys on selkeyttää työnjakoa ja tarkastella kelpoisuusehtoja.

Ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus aiotaan toteuttaa niin, että ammattioikeuksiin kytketään vain asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta välttämättömät ja oikeasuhtaiset edellytykset. Tarkoitus on edistää ammattihenkilöstön mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa asiakastyöhön.

Kiuru toteaa Demokraatille, että ammattihenkilösäädösten kokonaisuudistus on toivottu ja tärkeä, mutta kelpoisuusvaatimusten arviointi on arveluttavaa ja vastoin työmarkkinaosapuolten keskinäistä tahtotilaa.

– On tärkeää, että työnjako voidaan muuttaa niin, että tuetaan ammattitaitoista väkeä tekemään nimenomaan hoito- ja hoivatehtäviä sekä jätetään tukipalvelut muulle henkilökunnalle.

Kiuru painottaa, että työmarkkinajärjestöjen kanssa on jo saatu iso yhteinen ratkaisu työnjaon edistämisestä ratkaisuna henkilöstöpulaan.

– Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuleva hallitus on kävelemässä työmarkkinajärjestöjen tekemän yhteisen sovun yli. Työnjakoa koskevassa yhteisessä keinovalikoimassa sovittiin, että potilasturvallisuutta ei vaaranneta eikä kelpoisuusvaatimuksia lasketa. Olen hyvin hämmästynyt, että oikeistohallitus päätyi siihen, että avataan vääntö kelpoisuusvaatimusten laskemiseksi. Tämä on minusta suuri virhe, jos haluamme, että sosiaali- ja terveydenhuollossa niin työntekijät kuin työnantajat lähtevät tukemaan vahvasti työnjaon edistämistä.

ILTALEHDEN tietojen mukaan uusi vammaispalvelulaki siirretään tulemaan voimaan ensi vuoden lokakuussa ja hallitus aikoo laittaa lain uusiksi. Kiuru on pettynyt ja puhuu lain “parturoinnista”.

– Kyllä on surullista katsoa, kuinka vähän meillä on varaa pitää meidän kaikkein heikoimmassa asemassa olevista vammaisista henkilöistä kiinni.

Kiuru pelkää, että kaavaillun uudistuksen myötä väliinputoajiksi jäisivät muun muassa autismi- ja neurokirjon henkilöt. Lisäksi tietyt lasten asemaa koskevat muutokset jäisivät toteuttamatta.

– Eikö meillä yhteiskunnassa ole varaa pitää edes vammaisista lapsista huolta? Kiuru kysyy tulevalta hallitukselta.

– Kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden järjestäminen tehtäisiin kehitysvammalain perusteella, jos uusi vammaispalvelulaki ei tule voimaan. Kehitysvammalaki eriyttäisi edelleen kehitysvammaiset henkilöt muusta yhteiskunnasta, mikä ei ole nyky-yhteiskunnan arvokäsityksen mukaista, Kiuru murehtii.

Kiuru luettelee myös monia muita parannuksia, jotka jäisivät tulematta, mikäli uusi vammaispalvelulaki ei toteudukaan. Tällainen on esimerkiksi kaikkein heikoimmassa asemissa oleville vammaisille henkilöille suunnattu uusi palvelu, osallisuuden tuki.

– Arvovalinta olisi sekin, että hengityslaitepotilaiden asema säilyisi syrjivänä.

Kiuru muistuttaa, että edellinen eduskunta sai lopulta kolmen hallituskauden työn tuloksensa vammaispalvelulain aikaan.

– Sitä oli synnytetty hävyttömän kauan. Tällainen arvovalinta, että oikeistohallituksen astuessa ruoriin ensimmäiseksi perustaan vammaispalvelulaki, kertoo siitä, kuinka vähän halutaan pitää heikoimmassa asemassa olevista vammaisista huolta, Kiuru sanoo.

ILTALEHTI kertoi myös, että uusi hallitus pyrkii helpottamaan hoitojonoja parantamalla hallituskauden aikana kertaluonteista rahoitusta hallituksen kehittämän uuden Kela-korvausmallin avulla. Hallitus varaa tähän rahaa yhteensä 335 miljoonaa euroa.

Kiuru toteaa, että malliin on vaikea ottaa kantaa.

Hänen mielestään tärkeintä on, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus koordinoida jonojen purkua ja yhteensovittaa toiminta alueen palvelukokonaisuuksiin ja -ketjuihin hoidon jatkuvuus varmistaen.