Häntä pyydettiin muun muassa vertaamaan itseään edeltäjiinsä Martti Hetemäkeen ja Raimo Sailakseen. Sailas tuli leikkauslistoista tunnetuksi ja Majaselta kysyttiin, tekeekö hän nyt leikkauslistat koronan jälkeiseen aikaan.

– Minä toivon, että minä en joudu sellaisia tekemään. Olen itse asiassa tehnyt kuuden miljardin leikkauslistan yhdessä kollegoitteni kanssa. Johdin valmistelua silloin pääministeri Sipilän (kesk.) hallitusta ennen. Se oli aika hirvittävää suoraan sanoen. Se oli pakko silloin tehdä. Toivon, että en joudu uudelleen sellaiseen tilanteeseen.

Majanen painotti, että kansliapäällikön tehtävä on johtaa virkavalmistelua ministeriössä ja tuottaa eväitä päätöksentekoon.

– Muistan tosiaan Raimon ja Martin ja olen läheltä heidän työtään seurannut… Toivoisin, että pystyisimme uudistamaan taloutta sillä tavalla, että saisimme talous- ja työllisyyden kasvun kautta lisättyä velkakestävyyttä ja velanmaksukykyä Suomen talouteen. Sitten välittömät säästö- ja sopeutustoimet voisivat jäädä pois keinovalikoimasta. Mutta tietysti on selvää, että mitään keinoa ei voi poissulkea.

Virkamiestausta mutta lapsuudessa ja nuoruudessa kosketuksia keskustaan

Juha Majaselta kysyttiin parikin kertaa, onko hänellä puoluepoliittista taustaa. Hän vastasi tehneensä uransa virkamiehenä. Hän sanoi myös, ettei ole minkään puolueen jäsen.

– Olen palvellut urani aikana useita eri kokoonpanoja, olen ollut hallitusneuvottelujen talous- tai puheenjohtajapöydässä asiantuntijana riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin olleet neuvottelemassa. Olen ihan virkamiespohjalta tehnyt työni. Sillä tavalla ei ole taustaa.

Majaselta kysyttiin myös tarkennusta, onko hän ollut minkään puolueen jäsen ja onko hänellä esimerkiksi nuorisopolitiikasta taustaa.

– Varmaan on näin, että kavereitteni kanssa me kuuluimme johonkin, olisiko sitten keskustan nuorisojärjestöön, kun se oli siellä aktiivinen sillä alueella. Olen toki ollut sellaisen järjestön retkillä ja ehkä sitten lapsijärjestössä ja varmaan olen ollut, kun ikää tuli lisää keskustanuorten toiminnassa. En ollut millään lailla aktiivinen enkä ole ollut missään tilaisuuksissa. Se on ihan totta, että on tuollainen tausta.

Majanen lisäsi vielä, että tämä johtuu siitä, että tuttuja oli sieltä eikä maaseudulla ollut harrastuksia juuri muutoinkaan.

– Mutta en ole sen jälkeen ollut millään lailla poliittiseen suuntaan olevassa toiminnassa mukana. Enpä tiedä, tietääkö tämän hallituksen ministereistä kukaan, vaikka saattaa olla, että osa on samaa ikäluokkaa kanssani.

Suomella on tilaisuus uudistua

Majanen näkee, että Suomi on selvinnyt talouden näkökulmasta koronakriisistä varsin vähin vahingoin verrattuna moniin muihin maihin. Hän näkee, että nyt Suomella on myös iso tilaisuus uudistua. EU:n elpymisväline tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa uudistuksia.

– Meillä on tehty paljon työtä ja selvityksiä, joissa on tutkittu meidän tulevan talouskasvumme edellytyksiä. Siinä on tunnistettu uudistamisen paikkoja kuten investointien tason ja tuottavuuden lisääminen sekä rakenteelliset uudistukset työllisyyden edistämiseksi. Nyt on hyvä hetki viedä näitä eteenpäin ja sitä kautta uudistaa taloutemme rakenteita, jotta kasvumme voisi olla nopeampaa kuin talous tavallaan antaa tällä hetkellä eväitä.

Majanen painotti, että valtiovarainministeriössä ajatellaan, että hyvinvointi ei voi pidemmän päälle kehittyä, ellei kestävyyden eri osa-alueita, ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä viedä tasapainoisesti eteenpäin.

– Tässä talouden kestävyys on aivan keskeinen. Se antaa mahdollisuuden hyvinvoinnin kehittämiseen. Sitten sitä kautta myöskin tulevien sukupolvien oikeuksien ja valinnan mahdollisuuksien toteutuminen varmistuu. Meidän julkisen talouden kestävyys, kuten tunnettua, ei ole ihan sillä tolalla kuin pitäisi olla.

Majanen kertoo myös huolta siitä, että koronasta ovat kärsineet nimenomaan heikoimmassa asemassa olevat. Hän nosti esiin myös sen, että nuoret ovat joutuneet olemaan etäopiskelussa eivätkä he ole nähneet kavereitaan. Korona on vaivannut elämän parhaita vuosia. Majanen kantoi huolta, että tämä voi näkyä myös pidemmälle taloudessa kuin muutoinkin nuorten elämässä.

Kanta Vanhasen ajatukseen miljardisatsauksesta

Valtiovarainministeriöltä tulee hallituksen puoliväliriiheen mennessä ennuste Suomen talouden tilasta.

– Ehkä se näkemys tällä hetkellä on se, että jos koronantorjunnassa onnistutaan eikä jouduta voimakkaisiin liikkumisrajoituksiin esimerkiksi, ollaan sillä uralla, joka ennakoisi ihan vauhdikasta talouden kasvua.

Heti perään Majanen kuitenkin muistuttaa, että julkinen talous on kärsinyt koronasta. Julkisen talouden ja valtiontalouden alijäämät ovat merkittäviä. Koronatilanteen heikkeneminen heijastuisi myös julkiseen talouteen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) harkitsi eilen suurta, miljardiluokan lainarahalla tehtävää panostusta julkiseen tutkimus- ja kehitysrahastoon. Tällä voitaisiin vauhdittaa Suomen kilpailukyvyn kehittymistä.

Majasen mukaan merkittävä satsaus tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation rahoittamiseen olisi vallitsevassa tilanteessa hyvin perusteltua. Esimerkiksi 90-luvun laman jälkeen satsattiin vastaaviin menoihin.

– Ajatuksena tuo on juuri oikea. Sitten tietysti on se, että samalla kun se jouduttaisiin tekemään isolla velkarahalla, täytyy huolehtia siitä, että talouden velkakestävyytemme myöskin sitten kehittyy suotuisasti ja meillä on kykyä maksaa velkaa takaisin. Se on tärkeä asia. Olen ymmärtänyt niin, että myös ministeri Vanhasella on tällainen ajatus.

Majasen mukaan t&k:hon ja osaamiseen satsaamisessa olisi isot mahdollisuudet parantaa tuottavuutta ja kuroa umpeen muita maita. Hän nostaa esiin esimerkiksi vetytalouden ja  biotalouden, joista olisi mahdollisuus saada uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Majanen nostaa esiin myös työllisyyspolitiikan perinteisemmät rakenneuudistukset ja viime kesänä linjatun julkisen talouden julkisen talouden kestävyystiekartan.

– Se edellyttää toteutuakseen sitten kyllä rakenteellisia uudistuksia, joita nyt työllisyyden ministerityöryhmä pohtii hyvin laaja-alaisen valmistelun perusteella.

Näissä työvoiman tarjontaa lisäävät toimenpiteet, kuten etuusjärjestelmien ja työttömyysturvan tarkistukset, ovat yhtenä osana harkinnassa. EU:n elpymisvälineellä taasen olisi tarkoitus rahoittaa esimerkiksi työssä jaksamista ja työhyvinvointia.