Asunmaa on nyt Suomen pysyvä edustaja Naton neuvostossa eli järjestön ylimmässä päättävässä elimessä. On tultu pitkä matka siitä, kun hän ensimmäisen kerran kävi Brysselissä vuonna 1994.

Asunmaa muistelee, kuinka hän käveli tuolloin pitkin EU-korttelien ytimeen johtavaa Rue de la Loi -katua ja ajatteli, kuinka kamala paikka Bryssel on.

-  Jos tulee päiväksi tai kahdeksi, ei kukaan voi ymmärtää, että kuka täällä haluaisi asua.

Asunmaa puolestaan on asunut Brysselissä yhteensä 12 vuotta. Tuona aikana hän on ehtinyt työskennellä muun muassa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa ja jo kerran aiemmin Suomen Nato-edustuston päällikkönäkin.

Silti hän saapui tänä syksynä Brysseliin uudessa tilanteessa.

SUOMI tuottaa Puolan ja Turkin lisäksi eniten Naton sodanajan joukkoja, minkä lisäksi strategisesti tärkeä sijainti tekee Suomen Venäjä-ajattelusta kiinnostavaa Natolle, Asunmaa summaa.

-  Ja meille on taas tärkeää, että me vaikutamme siihen, miten tämä järjestö toimii Venäjän suhteen, hän sanoo.

Keskeisiä asioita Suomelle ovat muun muassa Naton vahva pelote ja puolustus sekä puolustusmenoista annettujen lupausten täyttäminen. Niin ikään niitä ovat Ukrainalle annettu tuki ja myöhemmin maan Nato-jäsenyys sekä Ruotsin jäsenyyden pikainen toteutuminen.

Naton asialistaan vaikuttaa turvallisuusympäristön muutosten lisäksi järjestön sisäinen dynamiikka. Päätökset vaativat kaikkien 31 jäsenen yksimielisyyttä ja samaan aikaan liittokunnan mailla on osin erilaisia turvallisuustarpeita.

Nämä seikat muodostavat voimakentän, jossa Suomi tavoitteitaan ajaa.

NATON jakautumista sisäisiksi maaryhmiksi on hahmoteltu usein esimerkiksi sen perusteella, kuinka lähellä Venäjää maat ovat, kuinka tärkeäksi ne kokevat kriisinhallintatehtävät, millaisia ajatuksia niillä on Naton kumppanuuksista Tyynenmeren alueella ja kuinka intohimoisesti ne suhtautuvat terrorismin torjuntaan. Lisäksi Yhdysvallat, Ranska ja Turkki ovat halunneet pitää kiinni omasta vahvasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan, mikä on aika ajoin tuottanut ikäviä yllätyksiä liittokunnan muille maille.

Esimerkkeinä yllätyksistä voi pitää esimerkiksi sitä, kun Yhdysvallat aloitti hätäisen vetäytymisen Afganistanista tai Turkki osti Venäjältä S-400-ilmatorjuntajärjestelmän.

Asunmaa ei kuitenkaan piirrä näin ristiriitojen täyttämää kuvaa järjestöstä, vaan hän katsoo Venäjän uhan yhtenäistäneen liittokuntaa. Venäjän toiminnan seurauksena on hälventynyt iso ero Naton itälaidan Venäjä-uhkaa korostaneiden maiden ja Venäjä-yhteistyötä haluavien maiden välillä, hän sanoo.

Silti Asunmaakin tunnistaa maaryhmät Naton sisältä. Hän sanoo pitävänsä luonnollisena, että eteläiset jäsenmaat näkevät heitä koskevien konkreettisten turvallisuushaasteiden tulevan Välimeren eteläpuolelta.

-  Ja sitten tietenkin siihen liittyen, mutta toisaalta erillisenä kysymyksenä, on terrorismi. Mutta tähän asti terrorismin vastainen toiminta on ollut etenkin sitä kriisinhallintaa.

Saadakseen tavoitteitaan läpi Suomella on myös oltava sellaiset. Tällä hetkellä Suomen Nato-profiilin kannalta on valmisteilla kaksi tärkeää asiakirjaa: ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja puolustuspoliittinen selonteko.

SYKSYN aikana selvinnee Suomen rauhanajan osallistuminen Naton puolustukseen. Kannat muodostetaan mahdollisesta osallistumisesta sotilaalliseen läsnäoloon Naton itäisissä jäsenmaissa, ilmavalvontaan ja Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan.

Mutta kuinka paljon Suomen pitäisi keskittyä Natossa myös muihin huoliin kuin itärajaan?

Asunmaa huomauttaa Suomen itärajan kattavan noin puolet Naton Venäjä-rajasta. Samaan aikaan hän painottaa vastavuoroista solidaarisuutta.

Hän tuo esille, että Suomi on ollut alusta asti mukana Naton kriisinhallintaoperaatiossa Kosovossa ja on jopa lisännyt osallistumistaan ukrainalaisten lähdettyä. Myös Irakissa Suomi on yhä mukana kriisinhallinnassa, minkä lisäksi Natossa esimerkiksi vaihdetaan paljon tietoja.

Vaikeinta solidaarisuuden voisi ajatella olevan ristivedossa. Esimerkiksi Yhdysvalloille Naton kumppanuudet Tyynenmeren indopasifisella alueella ovat tällä hetkellä hyvin tärkeitä, kun taas Ranska on viestinyt Naton aktiivisuuden pikemminkin lisäävän jännitteitä alueella. Naton kumppaneita alueella ovat Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti.

-  Ensinnäkin on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että Nato on jo perustamissopimuksensa perusteella euroatlanttinen järjestö ja Naton toiminta-alue on rajattu euroatlanttiselle alueelle. Ei Nato ole millään lailla laajentumassa Aasiaan, Asunmaa sanoo.

KOSKA turvallisuusuhat eivät ole puhtaasti maantieteellisiä, Nato hakee indopasifisella alueella kumppanuuksia ja vuoropuhelua, hän lisää. Yhdysvaltojen hallinnolle sen eurooppalaisten ja indopasifisten liittolaisten vahvistuva yhteistyö on tärkeää ja Ranska puolestaan on jo nyt vahva toimija indopasifisella alueella.

-  Ranska on oikeasti sotilaallisesti läsnä siellä ja Ranska kokee, että on hyödyllisempää toimia kahdenvälisesti näiden maiden kanssa kuin Naton kautta.

Voisi siis uumoilla, että Ranskaa närästää taas kerran Yhdysvaltojen suuri rooli. Tällaiseen pohdiskeluun Suomen Nato-suurlähettiläs katsoo kuitenkin parhaaksi olla osallistumatta.

Myös lähellä Suomea voi tapahtua suuria muutoksia. Arktinen alue on todennäköisesti yksi suurvaltapelin lämpeneviä pisteitä sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti.

Jäiden sulaminen alueelta on tragedia, mutta suurvalloille se tarkoittaa myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia, kuten nopeampia kuljetusreittejä ja mahdollista pääsyä alueen luonnonvaroille. Myös Naton asialistalla arktisen alueen merkitys lisääntyy.

VAIKUTTAAKO Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys siihen, kuinka peliä luetaan toisella puolella itärajaa?

Asunmaa sanoo uskovansa, että Venäjä on jo kauan sitten varautunut siihen, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi voinut tapahtua aiemminkin.

-  Tällä hetkellähän se tilanne on suhteellisen vakaa, mutta sitä on jatkuvasti seurattava. Ja on valmistauduttava siihen, että jos se tilanne muuttuu, meillä on kyky huolehtia sen alueen puolustamisesta, hän sanoo.

Vain muutamia päiviä haastattelun jälkeen Venäjä kertoo vetäytyvänsä Barentsin euroarktisesta neuvostosta, jonka tehtävänä on ollut yhteistyön edistäminen alueella. Syyttävä sormi osoitti lähdön hetkellä neuvoston nykyiseen puheenjohtajamaahan Suomeen.

Asunmaa on ehtinyt nähdä Brysselissä jo useamman erilaisen Naton. Hänen ensimmäisellä komennuksellaan 2005-2009 Nato oli jättimäinen kriisinhallintaorganisaatio, kun Balkanin operaatiot olivat yhä suuria ja rinnalle kasvoi ISAF-operaatio Afganistanissa.

KUN Asunmaa saapui päälliköksi edustustolle edellisen kerran vuonna 2015, Venäjä oli jo vallannut Krimin ja Nato oli alkanut vuoden 2014 Walesin huippukokouksessa siirtyä toiseen asentoon. Pelote ja puolustus olivat taas tulleet ajankohtaisiksi.

-  Ja vasta nyt 2022 Venäjän täysimittainen hyökkäyssota oli se, mikä todella pakotti tämän järjestön katsomaan, että mikä on tämä perimmäinen syy, että tämä järjestö on olemassa.

Nato-suurlähettiläs on haastattelussa hahmotellut kaikkiaan lähes tunnin Suomen paikkaa järjestössä, mutta eräs tärkeä tieto on yhä kertomatta. Mikä Brysselissä oli lopulta niin hyvää, että sinne teki mieli palata vielä kerran?

Mielenkiintoiset tehtävät ja kansainvälinen ympäristö, Asunmaa sanoo. Lisäksi hän on huomannut pitävänsä homssuisesta Brysselistä, josta löytyy hienoa arkkitehtuuria ja jossa kaikki kuitenkin lopulta järjestyy. Pahamaineisina sadepäivinäkin vettä tulee harvoin koko päivää.

-  Ja kuitenkin kun Euroopan turvallisuutta koskevat kysymykset ovat minun urallani olleet se johtolanka – oli kyse sitten Natosta tai EU:sta, ja kun on molemmilla puolilla ollut mukana sitä koskevassa päätöksenteossa ja valmistelussa. Onhan se ihan supermielenkiintoista.

Mikko Gustafsson/STT