RKP:n kannatus periytyy selvimmin, sitten kokoomuksen ja keskustan.

— RKP:n periytyminen on luonnollista, koska se johtuu kielestä. Kokoomuksen periytyminen saattaa johtua siitä, että puolue on konservatiivinen ja perinteinen, ja on luonnollista että perinteet periytyvät.  Kokoomuslaisuus kytkeytyy myös ylempään keskiluokkaan ja sen periytymiseen, joka on yhteiskuntaluokista voimakkainta, Tampereen yliopiston politiikan tutkija Aino Tiihonen sanoo.

Tulokset ovat osa laajempaa Poliittisen osallistumisen eriytyminen -eduskuntavaalitutkimusta. Periytymiseen vaikuttaa ylipäätään tietoisuus omien vanhempien puoluekannasta. Maatalousyrittäjäperheet ja ylempi keskiluokka tietävät vanhempiensa poliittisen taustan paremmin kuin työntekijät.

—Jos ei tiedä vanhempiensa puoluekantaa, todennäköisimmin äänestää perussuomalaisia tai ei äänestä ollenkaan. Vanhemmat ikäluokat tietävät vanhempiensa puoluekannan paremmin kuin nuoremmat. Kun tutkimustuloksia vertaa vuoden 2003 aineistoon, tietoisuus vanhempien puoluekannasta on laskenut, Tiihonen sanoo.

Tutkimuksessa tutkittiin viime eduskuntavaaleissa 2015 äänioikeutettuja henkilöitä. Haastattelututkimukseen osallistui 1587 eri-ikäistä vastaajaa ympäri Suomen.

—Perheen merkitys poliittisten mielipiteiden muovautumiselle on ollut aina merkittävä, mutta perheen merkitys ylipäätään on muuttunut, Tiihonen sanoo.

Kirjassa tutkitaan myös etujärjestöjäsenyyden suhdetta puoluekantaan ja luokkasamastumiseen. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu.

Tulosten mukaan työväenluokkaan samastuvat, työntekijöihin lukeutuvat SAK:n jäsenet samastuivat vuonna 2015 lähes yhtä todennäköisesti Perussuomalaisiin kuin vasemmistopuolueisiin SDP:hen ja Vasemmistoliittoon. Keskiluokkaan ja ylempään keskiluokkaan samaistuvat, ammattiryhmältään ylempiin toimihenkilöihin tai johtajiin kuuluvat Akavan jäsenet samastuivat vuonna 2015 puolueista todennäköisimmin Kokoomukseen.

STTK:n jäsenten puoluekannatus on sen sijaan SAK:n ja Akavan jäseniä värikkäämpi.

— STTKn ammattiryhmät ovat ylipäätään hajanaisempia ja etujärjestöön kuuluvat katsovat lukeutuvansa alempaan keskiluokkaan ja keskiluokkaan, Tiihonen sanoo.

Ammattiryhmien välillä on toisaalta isoja eroja, sillä akavalaiset voivat samaistua myös työväenluokkaan.

—Korkeakoulutettuja ei voi kohdella samanlaisena massana, sillä korkeakoulutettujen joukossa on monta eri kuplaa, ja ammatti-identiteetti vaikuttaa. Myös koulutuksen ja työpaikan muutos vaikuttaa puoluekannan muutokseen, Tiihonen huomauttaa.