Politiikka
11.4.2018 10:24 ・ Päivitetty: 11.4.2018 10:24
Uutinen sote-pisteytyksestä tuli yllätyksenä perustuslaki-asiantuntijallekin – ”Yksilökohtainen pisteytysjärjestelmä olisi ongelmallinen”
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro kertoo, että tiistaina ja keskiviikkona julkisuudessa voimakkaasti esillä ollut sote-uudistuksen suunnitelmiin sisältyvä kansalaisten yksilökohtainen pisteytysmalli tuli hänelle yllätyksenä.
– Hallituksen esityksestä sitä ei pystynyt näkemään, Lavapuro toteaa Demokraatille.
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että Terveyden ja hyvinvointilaitos THL:n mukaan jokainen suomalainen aiotaan pisteyttää sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa. Maakunnan sote-keskus tai terveysyritys saisi asiakkaasta yksilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun.
Lehden mukaan maksu ottaisi huomioon ihmisten henkilökohtaiset terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät riskit ja sairaushistorian. Malli on vielä työn alla, mutta tietojen mukaan pisteytys tapahtuisi esimerkiksi iän, sukupuolen, perussairauden ja työssäkäynnin perusteella. Työssäkäynti otetaan osin huomioon myös työterveydenhuollon vuoksi, jottei samalle yritykselle synny mahdollisuutta laskuttaa samasta henkilöstä saatavaa maksua kahdesti.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä sanoi eilen HS:n haastattelussa, että korvauksen pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen. Hänen mukaansa tarkoituksena ei myöskään ole, että ihmisille itselleen kerrottaisiin heidän oma kapitaatiomaksunsa.
– Jos se perustuu vain muutamaan muuttujaan kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutukseen, terveysyrityksille syntyy aivan liian suuri houkutus valikoida asiakkaita, Seppälä sanoo.
Mikäli kansalaisista ollaan perustamassa yksityiskohtaista rekisteriä, lainsäädäntö on puutteellinen.
Professori Lavapuro katsoo, että mikäli kansalaisista ollaan perustamassa yksilökohtaista rekisteriä, jossa on määritelty pisteet joiden mukaan maksetaan korvauksia, lainsäädäntö on puutteellinen.
– Jos perustetaan tällainen rekisteri niin pitää säätää myös yksityiskohtainen laki, jossa on määritelty nämä pisteet.
Hän kertoo pitävänsä itse myös ongelmallisena pelkästään jo sitä, että kansalaisia aletaan pisteyttää terveystietojen perusteella.
– Etenkin, jos pisteytys menee yksilökohtaiselle tasolle.
Julkisuudessa on esitetty myös paljon huolta siitä, millainen riski tällaisen kansalaisten yksityisiä terveystietoja käsittelevän datapaketin kerääminen ja vuotaminen on. Uusi Suomi on kertonut, että tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei myöskään tiennyt sote-uudistuksen suunnitelmiin sisältyvästä kansalaisten henkilökohtaisesta pisteytysmallista.
Aarnio vaatiikin THL:lää selvittämään tietosuojavaltuutetun toimistolle, minkä lain perusteella se katsoo voivansa toimia.
Kansalaisista ei olla luomassa mitään uutta rekisteriä.
THL:n Seppälä on täydentänyt eilisiä lausuntoja tänään Talouselämässä. Hän korostaa, että luomassa ei olla mitään uutta rekisteriä kansalaisista.
– Meillä on ihan normaalit hallinnolliset rekisterit, joita käytetään joka päivä rekisteritutkimuksessa ja joihin myös valtionosuuskriteerit perustuvat. Ei tule mitään sellaista rekisteriä, johon tulisi suomalaisten kaikki tiedot, hän painottaa.
Talouselämän uutisessa Seppälä kertoo, että rekisterin siaan THL tekee tutkimuksen, jossa korvauskriteerit määritetään. Sen jälkeen korvauskriteerimalli päätyy Kelalle, ja Kela maksaa palvelunjärjestäjille korvauskriteerien mukaan syntyvän summan.
– Kun minä valitsen yhden sote-keskuksen, johon menen asiakkaaksi, menee Kelalle tieto, että T. Seppälä on tuossa sote-keskuksessa asiakkaana. Heidän järjestelmänsä tulee sitten olla automaattinen, jolloin se hakee jo olemassa olevista eri rekistereistä tietoni ja koostaa niistä korvaussumman, Seppälä toteaa.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö on kommentoinut järjestelmää Twitterissä muun muassa oheisella kuvalla.
– Sote-keskukset eivät voisi valikoida asiakkaita, asiakas valitsee sote-keskuksen. Kela laskisi korvaukset #sote-keskukselle anonymisoidusti. Sote-keskus ei saisi tietää mikä korvaus kustakin yksittäisestä asiakkaasta tulee, ministeriöstä tiedotetaan.
Sote-keskukset eivät voisi valikoida asiakkaita, asiakas valitsee sote-keskuksen. Kela laskisi korvaukset #sote-keskukselle anonymisoidusti. Sote-keskus ei saisi tietää mikä korvaus kustakin yksittäisestä asiakkaasta tulee. #valinnanvapaus #valinnanvapausmalli #soteuudistus pic.twitter.com/BQMLn6deXC
— Sosiaali- ja terveysministeriö (@STM_Uutiset) April 11, 2018
Lavapuro toteaa Demokraatille, että aiheesta tehty uutisointi on kertonut toisenlaista tarinaa. Hän huomauttaa, että sinänsä yksilöiden tietojen siirtäminen järjestelmästä toiselle ei välttämättä ole ongelma lain silmissä.
– Jos on näin, että ei ole asiakaskohtaisia painokertoimia, niin se vastaa jo sitä kuvaa, mikä hallituksen esityksessä on annettu.
Asiaan liittyy hänen mukaansa kuitenkin toinen huomioimisen arvoinen seikka. Nimittäin mikäli maakunta maksaa asiakkaasta kuitenkin kansalaisen terveydentilan määrittelemän kertoimen mukaan sote-keskukselle, niin sote-keskuksella olisi varmasti intressit tietää, miten kertoimet on päätetty ja miten siihen on päädytty, Lavapuro pohtii.
– Yksilöllisiin tarpeisiin perustuvassa kapitaatiomallissa sote-keskuksilla voisi olla intressi riitauttaa saamansa korvaukset, Lavapuro huomauttaa.
Näin ollen ministeriön esittämä näkemys siitä, että Sote-keskus ei saisi tietää mikä korvaus kustakin yksittäisestä asiakkaasta, voi osoittautua vaikeaksi toteuttaa.
– Yksilökohtainen pisteytysjärjestelmä olisi sikälikin ongelmallinen. Jos tällaista ei olla muodostamassa, niin sitä parempi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.