Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Uutuuskirja väittää Alexander Stubbin pyrkineen tietoisesti hermostuttamaan Sauli Niinistöä: “Aika kovaa settiä”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi eron pääministeri Alexander Stubbin hallitukselle presidentin esittelyssä Valtioneuvoston linnassa Helsingissä 29. toukokuuta 2015.

Toimittaja Jari Korkki on kirjoittanut kirjan Puolustuksen paluu (Otava) puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) poliittisesta urasta. Pääpaino kirjassa on Niinistön puolustusministeri-kaudella.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kirjan lopuksi käydään läpi Niinistön näkökulma perussuomalaisten hajaannukseen.

Kirja etenee kronologisesti ja temaattisesti käsitellen muun muassa julkisuudessakin paljon esillä olleita puolustuspolitiikan poliittisia kiistakysymyksiä, miinat, Islannin ilmavalonta, Krim, Airiston Helmi, Arto Rädyn tapaus jne…

Niinistö harjoitteli ja meritoitui puolustusministeriyteen toimimalla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Toisen jytkyn jälkeen tarjolla oli ministerinpesti. Tätä tilaisuutta Niinistö avaa päiväkirjamerkinnöissään, jotka ovat Korkin kirjan ehdotonta suolaa:

”Toissapäivänä kävin Timo Soinin kanssa keskustelun, josta ohessa pääkohdat. Timo pitää hallituspaikkaamme varmana. Sipilä kilpailuttaa SDP:tä ja KOK:ta. ”Sinä – minä – varmat”, sanoi Soini ministereistä. Ulkoministerin paikka olisi hänelle sydämen asia, valtiovarainministerin järjen. Minulle hän yrittää saada puolustusministerin paikkaa. Kysyi mikä sitten, jos ei PLM? Sanoin, että ehkä SM tai OKM. (…) Soini sanoi myös, että jos eduskuntavaaleissa olisi tullut tappio, olisi hän jättänyt paikkansa Turun puoluekokouksessa. Nyt jatkaa ainakin kaksi vuotta.”

Niinistöä itseään olisivat toisena vaihtoehtona siis kiinnostaneet myös sisäministerin ja oikeusministerin tehtävät.

“Ihmettelin, että mitä sitä nyt on tullut tehtyä.”

Niinistön ensimmäisiä tehtäviä puolustusministerinä oli kansliapäällikön valinta. Tästä syntyikin melkoinen poliittinen soppa. Lopulta Niinistön ehdokas Jukka Juusti voitti eikä Arto Räty saanut jatkopestiä.

Erityisen aktiivisesti Rädyn jatkoa ajoi kokoomus. Muun muassa Petteri Orpo (kok.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) soittivat Niinistölle.

”Ministeriössä. Kutsuin Rädyn paikalle. Sanoin, etten pidä siitä, että kyökin kautta yritetään vaikuttaa. Kiisti, sanoi vain vastanneensa lukuisiin kyselyihin”, Niinistö on kirjannut päiväkirjaansa.

30.4.2016 päiväkirjassa on myös Jussi Niinistön merkintä tasavallan presidentin Sauli Niinistön muuttuneesta suhtautumisesta Jukka Juustiin.

”Vappuaatto. Eilen TP:n esittelyn jälkeen presidentti ilmoitti puolustusministerin saavan jäädä paikalleen. Ihmettelin, että mitä sitä nyt on tullut tehtyä. Mutta Saulipa halusi kädestä pitäen kiittää minua Jukka Juustin valinnasta PLM:n kansliapäälliköksi. Myönsi epäilleensä, mutta muutti kantansa tutustuttuaan. ’Ei mikään pintaliitäjä.’”

”TP Niinistö soitti (…), oli täpinöissään.”

Kirja käy läpi myös puolustusselonteon valmistumisen vaiheita vuonna 2016. Marraskuussa 2016 Niinistö oli hallituksen johtotrion kuultavana selonteon resurssitarpeista. Kirjan mukaan Niinistöllä oli pahat aavistukset resurssien saannista, sillä pääministeri Sipilän (kesk.) avustajakaarti oli tarttunut tausta-aineistoksi toimitettuun vuosien 2017–2028 kehittämisohjelmaan, jonka hintalappu oli 570 miljoonaa euroa.

Tunnelma meni jossain vaiheessa niin tiukalle, että kirjan mukaan Niinistö oli jo henkisesti valmistautumassa eroamaan. Asiat etenivät kuitenkin Niinistön kannalta toivottuun suuntaan.

Kiinnostava pätkä kirjaa on se, kun Pariisin terrori-iskujen jälkeen marraskuussa 2015 Suomi vastasi Ranskan avunpyyntöön. Päiväkirjamerkintä kertoo tasavallan presidentti Sauli Niinistön soittaneen puolustusministerille ja viestineen vahvasti, että nyt on toimittava.

”TP Niinistö soitti (…), oli täpinöissään. Totesi, että on historiallinen hetki, jota ei pidä tärvätä.”

Suomi lähetti YK:n UNIFIL-joukkoihin Libanoniin 160 sotilasta. Suomalaiset mahdollistivat näin ranskalaisen komppanian paluun kotimaansa tehtäviin. Suomi oli ensimmäisten joukossa vastaamassa Ranskan Lissabonin sopimuksen nojalla tekemään avunpyyntöön. Ranskan operaation rahotuksesta tuli kuitenkin myöhemmin kinaa valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) kanssa.

”Eilen ennen valtioneuvoston istuntoa palaveerasin trion kanssa UNIFIL:stä. StubbStubb ei suostunut antamaan rahoitusta, vaikka oli aiemmin ilmoittanut että Ranskan avunpyyntöön vastaaminen ei ole rahasta kiinni. Kiisti tietenkin niin sanoneensa. Kiisti myös, että hallitusohjelmassa oli sovittu sirpaleoperaatioiden vähentämisestä – kaikki pitää kuulemma säilyttää. Lähti pois, sanoi ”en halua keskustella”, mutta neiti tuli pian takaisin. (…) Stubb on tietysti hermostunut Orpon ilmoittautumisesta kokoomuksen pj-kisaan”, Niinistö on kirjannut päiväkirjaansa 30.4.2016.

“Siinä on sitten puolin ja toisin nokiteltu.”

Yksi kirjan kappaleista on omistettu presidentti Niinistölle. Välejään tasavallan presidenttiin Jussi Niinistö kuvailee asiapohjaisiksi, toimivaksi työsuhteeksi. Presidentin tapaa pitää ulkopolitiikan linja kirkkaana Niinistö kertoo arvostavansa.

Presidentti Niinistöllä on kuitenkin puolustusministeri Niinistön mielestä julkisuudessa näkymätön särmikäs puolensa. Presidentillä on Jussi Niinistön mukaan tapana ottaa aika ajoin sekä poliitikoilta että virkamiehiltä luulot pois yrmyilyllä tai ärhentelyllä.

Alexander Stubbin ja Sauli Niinistön välejä Jussi Niinistö kuvailee kissakoiramaisiksi.

– Alexilla oli tapana heittää aika kovaa settiä ja yrittää tietoisesti saada tasavallan presidentti hermostumaan. Siinä on sitten puolin ja toisin nokiteltu.

”Olisiko presidentin saama koodinimi Päivänsäde sittenkin Stubbilta eikä virkamiehiltä lähtöisin? Vastaus on kyllä, tosin Stubbin alkuperäinen termi oli Päivänpaiste”, Jari Korkki paljastaa kirjassa.

Stubbin siirryttyä muihin tehtäviin presidentin haastamisen sanotaan vähentyneen.

Kekkosmaisessa asemassa.

Toisaalta Sauli Niinistö arvostaa Jussi Niinistön mielestä haastamista ja niitä, jotka ovat tarvittaessa eri mieltä kantansa perustellen.

Jussi Niinistö uskoo, että mahdollisen kriisin tullen tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimisi kuten Kyösti Kallio ja Risto Ryti: luovuttaisi ylipäällikkyyden sotilaalle, puolustusvoimain komentajalle.

– Nyt kun sanon näin, Sauli Niinistö tietysti rannikkotykistökoulutuksen saaneena reservin upseerina sanoo aivan toisin, Niinistö toteaa kirjassa.

Jussi Niinistö sanoo saaneensa oman osansa kovistelusta. Presidentti on välillä hyvinkin tiukasti kirkastanut puolustusministerille Suomen linjaa ja pyrkinyt saamaan tämän ymmärtämään kulloistenkin ratkaisujen ulkopoliittiset vaikutukset.

Korkin mukaan Jussi Niinistö ei tunnusta presidentin kovistelusta häkeltyneensä, vaan on puolestaan pyrkinyt antamaan takaisin samalla mitalla, jos siihen on ollut aihetta.

Jussi Niinistö näkee presidentti Niinistön nousseen julkisuudessa liki kekkosmaiseen asemaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE