Politiikka
18.7.2025 05:21 ・ Päivitetty: 18.7.2025 05:21
Vääntö EU-budjetista alkaa – Suomi vaatii rahoitusta Itä-Suomelle ja suhtautuu kielteisesti yhteisvelkavälineisiin
EU:n Eurooppa-ministerit käyvät perjantaina Brysselissä ensimmäisen alustavan keskustelun EU:n seuraavasta budjettiesityksestä.
EU-komissio antoi keskiviikkona esityksensä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2 000 miljardia euroa.
Jäsenmaiden ja EU-parlamentin on nyt annettava hyväksyntänsä budjetille. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, ja valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.
Neuvotteluista odotetaan tavallistakin vaikeampia, sillä jäsenmailla on jo erimielisyyksiä budjetin koosta alkaen.
Suomi ja esimerkiksi Saksa ovat jo sanoneet, että esitetty budjetti on kooltaan liian suuri.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehti STT:lle EU-komission budjettiesitystä sisällöllisesti positiiviseksi, mutta kooltaan liian suureksi. Hänen mukaansa se vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistasoa pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.
SUOMEA perjantain kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.).
Lisää aiheesta
Strand sanoi STT:lle keskiviikkona, että Suomen on ajettava budjettiin edelleen omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle.
Suomi suhtautuu kriittisesti myös uusiin yhteisvelkavälineisiin. Komissio esitti osana budjettia 400 miljardin ”kriisimekanismia”, josta on tarkoitus jakaa tarvittaessa lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille.
Niitä voitaisiin ottaa käyttöön, jos unionia kohtaa vakava kriisi.
- Ne eivät ole suoraan (korona-ajan) elpymisvälineen kaltaisia, mutta suhtaudumme niihin silti hyvinkin varauksellisesti ja kielteisesti, Strand sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.