Vähävaraisten perheiden liikuntaharrastuksille miljoonatuki? – Urheilutähtiä sisältänyt työryhmä luovutti esityksensä ministerille

Kansanedustaja Harry Harkimo jätti Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle työryhmän raportin eduskunnassa.

Kansanedustaja Ville Skinnarin (sd.) mukaan sote-uudistuksen kustannussäästöt eivät tule koskaan toteutumaan, mikäli suomalaisia ei saada liikkumaan ja voimaan paremmin.

–  Liikunta ja urheilu koskettavat kaikkia. Koko valtioneuvostoa, Suomea ja kaikkia suomalaisia.

Skinnarin lausunnot liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 pyytämän esitykseen, jonka kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) johtama työryhmä luovutti tänään Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.). Raportissa esitetään valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttämistä suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa.

Pitkästä nimestään huolimatta työryhmä oli saanut tiivistettyä raporttinsa alle 40-sivuiseksi julkaisuksi, jossa esitettiin 17 konkreettista toimenpidettä valtion roolin selkeyttämiseksi ja liikunnan ja urheilun edistämiseksi.

Työryhmässä mukana ollut ja valtion liikuntaneuvoston jäsenenäkin toimiva Skinnari toteaa, että työryhmän merkittävänä panoksena voidaan nähdä sen uskallus katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja yli hallinnonalojen.

– Raportilla lähetetäänkin yli opposition rajojen selkeää viestiä valtioneuvostolle ja hallituspuolueille, että asioita halutaan edistää ja tuloksia saada.

Valtion eri toimialat tekevät liikuntaan ja urheiluun liittyviä päätöksiä ilman yhtenäistä strategiaa ja ohjauspolitiikkaa.

Työryhmässä oli Skinnarin, Harkimon ja muiden kansanedustajien lisäksi asiantuntijajäseninä myös entinen tennis-ammattilainen Jarkko Nieminen sekä beach volley -tähti Riikka Lehtonen. Ryhmä pitää raportissaan muun muassa välttämättömänä laatia parlamentaarinen liikuntapoliittinen selonteko, jossa linjattaisiin tulevien vuosien valtionhallinnon liikuntapoliittiset tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitusta.

Lisäksi raportin yhtenä keskeisimmistä huomioista oli se, että valtion eri toimialat tekevät liikuntaan ja urheiluun liittyviä päätöksiä ilman yhtenäistä strategiaa ja ohjauspolitiikkaa. Asia selvisi, kun työryhmä kuuli laaja-alaisesti Suomen liikunta-alan toimijoita.

– Nykyisellään toimenpiteiden ja rahoitusten koordinointi on puutteellista ja yhteistyö satunnaista, työryhmän puheenjohtajana toiminut Harry Harkimo totesi.

– Valtion toimenpiteillä ei tällä hetkellä saavuteta yhteiskunnan edun mukaisia vaikutuksia terveyden edistämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetaan liikuntaan ja urheiluun tällä hetkellä vuodessa noin 150 miljoonaa. Summa rahoitetaan lähes kokonaan veikkauksen rahoista. Kuitenkin liikuntaan liittyvää rahoitusta voi hakea myös muista ministeriöistä.

Työryhmä esittääkin, että yhteistyötä ja ohjausta tulisi parantaa eri hallintoajojen välillä. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että työryhmä haluaa asettaa toimivallaltaan hallinonrajat ylittävän toimielimen, joka koordinoisi eri ministeriöiden välisiä liikuntaan liittyviä panostuksia.

– Esimerkiksi sosiaali ja terveysministeriö antaa kohdennettua rahoitusta sairauksien hoitoon. Sitten liikenneministeriö antaa rahaa pyöräteille, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän pyörillä. Liikuntaan ja urheiluun haettavaa rahoitusta voi hakea eri ministeriöistä eri tavoilla, ja asiassa ei ole minkäänlaista koordinaatiota, Harkimo totesi.

– Valtion on asetettava elin, joka koordinoi kaikkia näitä ministeriöitä. Koordinoinnin tehostaminen on yksi tärkeimmistä asioista, joka luo myös säästöjä.

Suomalainen urheilu tarvitsee johtajuutta ja omistajuutta.

Ville Skinnari puolestaan korosti, että suomalainen urheilu tarvitsee johtajuutta ja omistajuutta.

– Kysymys ei ole pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriöstä, vaan on selvää, että valtioneuvoston tulee kokonaisuudessaan kasvattaa rooliaan. Vaatimamme poliittisen selonteon yhtenä keskeisenä tavoitteena on pohtia tätä.

Raportissa esitetään myös, että sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettava lisäosuus kasvatetaan yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Tätä esitystä työryhmä perusteli sillä, että liikunta ennalta ehkäisee tehokkaasti sairauksia, jolloin raha tulee takaisin ihmisille.

– Tämä on investointi, joka maksaa itsensä monikertaisesti takaisin. Suomalaisilla on tällä hetkellä hälyttäviä tuloksia ihmisten liikunnasta ja kunnosta. On täysin selvää, että tämä näkyy myös Suomen sosiaali- ja terveyskustannuksissa, Skinnari sanoi.

– Yksi raportin konkreettisista esityksistä on tukea vähävaraisten perheiden liikuntaharrastuksia miljoonalla eurolla. Aiheesta on tehty aikaisemmin kolmen työryhmän lausunnot, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt pitää alkaa tapahtua.

Raportissa esitetään lisäksi liikuntaan ja urheiluun myönnettävien valtionavustusten muuttamisesta tulosvastuulliseksi.

Mielenkiintoisena lisänä raportissa esitetään liikuntaan ja urheiluun myönnettävien valtionavustusten muuttamisesta tulosvastuulliseksi. Esityksen mukaan avustusten myöntämisessä, seurannassa ja valvonnassa tulee painottaa avustetun toiminnan tuloksellisuutta. Avustuksen saaja tulee palkita onnistuneesta ja tuloksekkaasta toiminnasta.

– Jokaisella järjestöllä joka hakee rahaa, on jokin kriteeristö, jonka perusteella hakemus tehdään. Jos avustuksen hakija sitten ylittää tämän kriteerin, silloin tulosta voidaan palkita, Harkimo esittää.

Ay-johtaja kauhuissaan: ”Voiko joku suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä?” – piikki kokoomuksen Vartiaiselle

Kuva: Lehtikuva

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ihmettelee, ”elävätkö kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) kaltaiset poliitikot jossakin kuplassa”. Hän ei allekirjoita Vartiaisen laskelmaa siitä, että vain pieni osa työttömistä olisi työkykyisiä.

– Voiko joku hyvällä omallatunnolla suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä, jotka hylätään sovinnolla vanhempien peräkamareihin tai tuttavien nurkkiin, Suokas kysyy blogissaan.

Hän epäilee, ”lisääntyykö maamme hyvinvointi, jos tiputamme sovinnolla rattailta satoja tuhansia työkykyisiä ja valtaosin työhaluisia ihmisiä”.

– Eivätkö nämä ole myös suomalaisia? Heillä voi olla kykyjä vaikka mihin, jos saavat mahdollisuuden sen näyttää, kirjoittaa Suokas blogissaan.

Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa.

Suokas muistuttaa, että naapurimaassa juhlitaan 100 vuotta sitten tapahtunutta lokakuun vallankumousta.

– Leninin kirjoituspöydän ääressä kehittelemä talous- ja yhteiskuntajärjestelmä pantiin väkivalloin täytäntöön. Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa. Nyt vuosikymmenten jälkeen tiedetään ja Suomessakin uskalletaan puhua siitä, mikä oli näiden sosialistiseen yhteiskuntaan kelpaamattomien ylijäämäihmisten kohtalo.

Suokas korostaa, ettei ”missään tapauksessa” rinnasta Vartiaista naapurimaiden hirmuhallitsijoihin.

– Mutta yhtymäkohtia löytyy suhtautumisessa ihmisiin, jotka eivät sovellu vallanpitäjien oikeaksi julistamaan talousjärjestelmään, Suokas kuitenkin huomauttaa.

”Mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla” – Kuntaliiton sote-kyselyssä murskaava palaute

Kuva: Marja Luumi
– Epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio toteaa.

Suurin osa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista ei usko sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten nousua tai kaventavan terveyseroja.

Kuntaliiton kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

Alle kymmenesosa vastanneista uskoo sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten kasvua. Joka seitsemäs vastanneista uskoi uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja. Joka neljäs kyselyyn vastanneista uskoi sote-uudistuksen parantavan palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.

Kuntapulssi-kysely lähetettiin marraskuussa 2017 yhteensä 1 862:lle kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijalle, jotka ovat keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, eli vastausprosentti oli 15.

Kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

– Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntaliitto sanoo hyödyntävänsä kyselyssä saamiaan vastauksia omassa lausunnossaan sote-uudistuksen valinnanvapauslaista.

SDP:n Taavitsainen vaatii lakimuutoksella lyhempiä koulumatkoja

Kansanedustaja Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti lapsen oikeuksien päivänä 20.11. lakialoitteen koululaisten päivittäisen koulumatkan lyhentämiseksi.

– Nykyisen perusopetuslain mukaan alakoululaisen lapsen päivittäinen edestakainen koulumatka voi kestää jopa 2,5 tuntia ja yläkoululaisen 3 tuntia. Ei ole lasten ja nuorten edun mukaista, että he joutuvat päivittäin istumaan monta tuntia autossa turvavöihin köytettynä, Taavitsainen sanoo.

– Kunnat ovat lakkauttaneet kyläkouluja, kilpailuttaneet ja yhdistelleet kyytejä ja pidentäneet lasten matkustusreittejä. 15 minuutin suora ajomatka venytetään jopa yli tunnin mittaiseksi, sillä kyydit kiemurtelevat pikkuteitä noukkien oppilaita kyytiin, kuvaa Taavitsainen.

Taavitsainen huomauttaa, että lasten ja perheiden kuuleminen ja lapsen edun tarkastelu on laiminlyöty heitä itseään koskevassa asiassa.

– Lasten oikeus leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan on jäänyt vain sivuseikaksi. Tämä pitää muuttaa, hän vaatii.

Asian korjaamiseksi Taavitsainen esittää perusopetuslakia muutettavaksi siten, että alakoululaisen oppilaan päivittäinen koti-koulu-koti koulumatka kyydin odotuksineen voisi kestää enintään 1,5 tuntia ja yläkoululaisen odotuksineen enintään 2 tuntia.

Tuula Haatainen lapsen oikeuksien päivänä: Lastensuojelun resurssit viipymättä kuntoon

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen vaatii blogissaan lastensuojelun resursseja viipymättä kuntoon. Tänään on lapsen oikeuksien päivä.

Haatainen painottaa, että tulevaisuuden kannalta keskeistä on suojella lapsia, eli huolehtia ja auttaa heitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia.

– Lastensuojelu on ollut jo pitkään monin paikoin aliresursoitua. Emme voi enää luottaa siihen, että yhteiskunta suojaa heikoimpiaan, hän kirjoittaa.

Käytännön lastensuojelutyössä joudutaan keskittymään vaativimpiin asiakastapauksiin, jotka edellyttävät jo lainkin mukaan nopeaa puuttumista.

– Työ on erittäin paineista. Viranomaiset käyttävät lastensuojelun valvonnan lähtökohtana 30–40 asiakasta työntekijää kohti. Alalla toteutettujen kyselyiden mukaan sosiaalityöntekijällä saattaa kuitenkin olla pahimmillaan jopa satakunta asiakasta.

– On selvää, että tällaisessa tilanteessa on mahdotonta huolehtia jokaisesta asiakkaasta riittävällä tavalla. Yhteiskuntamme ei kanna tässä asiassa vastuutaan kunnialla, haatainen toteaa.

Kentällä ollaankin vahvasti sitä mieltä, että lakiin on kirjattava pikaisesti asiakasmäärät. Se on Haataisen mielestä paras tapa auttaa kuntia kohdentamaan resurssit oikein.

– Asiakasmäärät eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Asiakastapausten vaativuus vaihtelee suuresti ja eri kaupungit tilastoivat asiakasmääriä eri tavoin. Tämä täytyy pystyä ottamaan huomioon paikallistasolla.

Jos asiaa ei ratkaista hyvin nopeasti, maksamme kasautuvien ongelmien kasvavaa laskua vielä pitkään.

Monessa kunnassa on lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virkoja avoinna. Niihin ei kuitenkaan löydy työntekijöitä.

– Tällä alalla pätevistä tekijöistä on huutava pula kaikkialla Suomessa. Jos asiaa ei ratkaista hyvin nopeasti, maksamme kasautuvien ongelmien kasvavaa laskua vielä pitkään. Eikä näistä asioista seuraavan inhimillisen kärsimyksen määrää voi millään rahassa mitata.

Tilanne on kuitenkin haataisen mukaan korjattavissa, jos pureudutaan ongelman juurisyihin.

– Ensisijaista on mitoittaa resurssit oikein. Työntekijäpulaa korjataan vaikuttamalla lastensuojelun työntekijöiden työoloihin. Se edistää työntekijöiden pysyvyyttä ja saatavuutta.  Erittäin vaativaakin työtä jaksaa tehdä, jos puitteet ovat kunnossa.

– Asiakasmääristä huolehtimisen lisäksi on otettava käyttöön koko työnantajan keinovalikoima. Lastensuojelun matala palkkataso on eräs keskeinen ongelma. Käytännössä huomiota kannattaa kiinnittää myös joustaviin työaikoihin, koulutusmahdollisuuksiin ja hyvään johtajuuteen.

Nykyisessä tilanteessa heikoimmalle jää ennaltaehkäisevä työ, vaikka juuri se olisi inhimillisesti ja taloudellisesti vaikuttavinta.

Haatainen linjaa, että on taloudellisesti rationaalista investoida lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin ja sitä kautta perheisiin ja lapsiin.

– Lastensuojelun ennaltaehkäisevä työ vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta tuo myös taloudellista säästöä, hän päättää bloginsa.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Vuonna 2016 YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti 25 vuotta Suomessa. Vuoden 2017 teemana on yhdenvertaisuus.

EU:n lääkeviraston sijoituksesta äänestetään tänään Brysselissä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Euroopan lääkeviraston Helsingin toimitilaksi ehdolla oleva talo rakenteilla Vallilassa.

Tänään ratkeaa, mikä kaupunki vie voiton ja saa itselleen EU:n lääkeviraston. Jopa 19 kaupunkia havittelee virastoa, joka siirretään Britanniasta brexitin takia.

Eurooppaministerit, heidän joukossaan Sampo Terho (sin.), äänestävät lääkeviraston sijainnista tänään Brysselissä.

Äänestystapa on sovittu tarkasti etukäteen. EU-maat muistavat vuosien väännön elintarvikeviraston sijainnista, eikä kukaan halua samanlaista farssia.

Helsinki ei ole pyörinyt ennakkoveikkailuissa toisin kuin vaikka Amsterdam tai Ranskan Lille.

Päinvastoin Suomen mahdollisuuksia on pidetty heikkoina ainakin sen jälkeen, kun lääkeviraston nykyiset työntekijät arvottivat Helsingin yhdeksi ikävimmistä kaupungeista muuttaa.

Viraston tekemän kyselyn mukaan yli 70 prosenttia työntekijöistä jättäisi työpaikkansa, jos virasto sijoitetaan Helsinkiin. Yhtä kovan tuomion saivat Ateena, Bratislava, Bukarest, Malta, Sofia, Varsova ja Zagreb.

Mieluiten työntekijät muuttaisivat Amsterdamiin, Barcelonaan, Kööpenhaminaan, Milanoon tai Wieniin.

On silti muistettava, ettäkyselyn tulos tai edes komission tekemä kattava arviointi jokaisesta hakijasta ei välttämättä vaikuta jäsenmaiden äänestysvalintoihin.