”Vahvistaa työnantajan velvoitetta” – Määräaikaisten työntekijöiden asemaa on parannettu KKO:n ennakkoratkaisuilla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Korkein oikeus Helsingin Kauppatorilla.

Määräaikaisten työntekijöiden asemaa on parannettu viime vuosina useilla korkeimman oikeuden (KKO) ennakkoratkaisuilla.

Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan määräaikaisten työntekijöiden suoja on jo niin vahva, etteivät työnantajat voi siirtää heille työn epävarmuuteen liittyvää riskiä.

– Määräaikaisuudelle on peruste vain, jos työn tiedetään varmasti päättyvän. Jatkumisen epävarmuus ei riitä.

Koskisen mukaan työn jatkumisesta epävarman työnantajan on edullisinta tehdä työntekijälle toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka on irtisanottavissa maksimissaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

KKO:n perjantaisen ennakkoratkaisun mukaan työnantajan pitää selvittää, löytyykö määräaikaiselle uutta työtä sopimuksen päättyessä.

KKO otti kantaa tapaukseen, jossa kantaja oli työskennellyt vailla pätevyyttä sosiaalityöntekijänä 16 pätkän ajan.Oikeus ei pitänyt kyseistä määräaikaisuuksien ketjutusta laittomana, koska työntekijä oli epäpätevä.

Määräaikaisuuskin olisi kuitenkin velvoittanut kuntayhtymän tarjoamaan työntekijälle korvaavaa työtä tai koulutusta. Kohtuulliseksi korvaukseksi laiminlyönnistä katsottiin työntekijän viiden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Ennakkoratkaisujen vaikutus näkyy työelämässä viiveellä.

Lain mukaan määräaikaisuuteen on aina oltava peruste, jota arvioitaessa käytetään kokonaisharkintaa. Koskisen mukaan KKO on tiukentanut harkintaa määräaikaisia puolustavaan suuntaan, mutta ennakkoratkaisujen vaikutus näkyy työelämässä viiveellä.

– Nämä menevät vielä käytännössä liian usein vanhalta pohjalta, Koskinen arvelee.

Myös STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto katsoo, että lakia rikotaan ja tapauksia pyörii siksi oikeudessa.

Määräaikaisten asema on Murron mukaan kuitenkin parantunut vähitellen käytännössä sen jälkeen, kun työsopimuslakia on muutettu ja KKO:n ratkaisuja annettu.

Perjantaista ennakkoratkaisua Murto pitää erittäin merkittävänä.

– Se vahvistaa työnantajan velvoitetta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, Murto sanoo.

”Me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta” – Etämyynti-vääntö valvotti eduskuntaa – oppositio syyttää hallitusta Alkon aseman vaarantamisesta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perjantain puolelle reippaasti venynyttä alkoholilain lähetekeskustelua eduskunnassa hallitsi kysymys alkoholin etämyynnistä eli sen tilaamisesta ulkomailta niin, että etämyyjä lähettää tai kuljettaa alkoholin Suomeen.

Oppositio haluaisi säätää alkoholilain pykälään etämyynnin kiellon. Myös perustuslakivaliokunta on tukenut asiaa.

Hallituksen esityksessäkin etämyyntikielto jossakin käsittelyn vaiheessa luki. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti hallituksen edustajien voimin, että kielto lukee vain lain perusteluissa.

Etämyyntikiellon takana oppositiossa nähdään vielä isompi huoli, sen puuttuminen voisi johtaa Alkon monopolin murtumiseen.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) totesi, että hallitus on luomassa Suomeen oikeudellisesti epäselvän tilanteen, joka voi houkutella testaaman suomalaista lainsäädäntöä ja sitä, miten se suhtautuu etämyyntiin.

Harakka muistutti, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisesta teosta, jota ei ole tekohetkellä säädetty laissa rangaistavaksi.

– Kun te haluatte ottaa tämän valtavan riskin ja vaarantaa Alkon aseman, millä te perustelette tämän valtavan kiireen, Harakka sanoi ja viittasi siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö alkoholilaista valmistui tänään eli samana päivänä, kun eduskunta alkoi jo keskustella asiasta.

Rinne varoitti: Epäselvä tilanne voi johtaa vahingonkorvausvastuisiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kävi hänkin juristina etämyyntiä läpi oikeusnäkökulmasta.

Hän nosti esiin muutoinkin paljon keskustelussa näkyneen Visnapuu- tai Alkotaxi-oikeustapauksen. Siinä hovioikeus katsoi, että Väkevien juomien etämyynnin ei tarvitse olla sallittua Alkon monopolin vuoksi.

Rinne katsoi, että nyt hallitus on viemässä Suomea sellaiseen oikeustilaan, jossa etämyyntiä järjestämään pyrkivän asiakkaan näkökulmasta hän sanoisi juristina, että nyt pitäisi hakea korkeimmasta oikeudesta purku, jos valitusluvan hakemusaikaa ei enää ole.

Rinne muistutti, että jos perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), kuten tämä salissa lupasi, käynnistää nyt työryhmän pohtimaan etämyynnin lainsäädäntöä, syntyy myös riski, että epäselvä oikeudellinen tilanne johtaa etämyynnin leviämiseen ja markkinan aukeamiseen selvityksen aikana.

– Se johtaa oikeusriitoihin ja saattaa johtaa merkittäviin vahingonkorvausvastuisiin investointien näkökulmasta, Rinne sanoi – ja tämä tapahtuisi siis siinä tapauksessa, ettei lainsäädäntö laiteta samoin tein kuntoon eli jos etämyyntiä ei kielletä pykälätasolla alkoholilaissa.

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi sanoi pitävänsä Rinteen kuvaaman riskin realisoitumista todennäköisenä. Rinteen tavoin hän toivoi sen vuoksi, että myyntikielto kirjattaisiin jo nyt samoin tein lakiin.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula katsoi, että jo hovioikeudessa käsitelty oikeustapaus nojaa voimassaolevaan lainsäädäntöön ja totesi, että siinä etämyyntiasiakin on siinä käsitelty. Oikeuden päätös ei siis käytännössä murra etämyyntikieltoa.

– Se ei ole lainvoimainen, Harakka kailotti Rehulalle salissa kaksi kertaa.

”Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää?”

Ministeri Annika Saarikko tulkitsi eduskuntakeskustelua todeten, että Suomessa on voimakas halu ja tahto puolustaa Alkon monopolia. Hän sanoi suhtautuvansa myös Alkon omistajaohjauksesta äärimmäisen vakavasti monopolin säilyttämiseen.

Rinne kiitti kannasta, mutta piti kiinni siitä, että Alkon yksinoikeus voi lähteä leviämään hallituksen vaatiman epäselvän lainsäädännön takia käsiin.

– Nyt jos joku ulkomaalainen kuuntelee tätä keskustelua ja lopputulos on, että tämä esitys hyväksytään ilman sitä kieltoa (etämyynnin kieltoa), se johtaa käytännössä siihen, että me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta, Rinne sanoi.

Ministeri Saarikko myönsi eduskunnassa, että etämyynnin kiellon poisjäännin taustalla ovat myös hallituksen poliittiset erimielisyydet.

Kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ettei ole vaikea arvata, mikä taho on ollut asiaa jarruttamassa ja viittasi kokoomukseen.

– Ihmettelen, kun tätä alkoholilain kokonaisuusuudistusta on monta vuotta valmisteltu ja ministeriön pätevät virkamiehet ovat virkavastuulla tämän pykälän sinne valmistaneet, mikä estää ettei sitä voitaisi tässä käsittelyssä hyväksyä, Räsänen sanoi etämyyntikieltoon viitaten.

– Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää kun se näin kiireessä haluaa viedä tätä lakia eteenpäin? kansanedustaja Sanna Marin (sd.) kysyi.

”Kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Anneli Kiljusen mukaan kenellekään valiokunnan jäsenelle ei jäänyt epäselväksi, kuka alkoholilain käsittelyä eduskunnassa ja valiokunnassa ohjaa.

– Se on selkeästi kokoomus. Siltä osin, kun me esimerkiksi yritimme saada näihin asioihin muutoksia, kokoomus muistuttaa meitä monta kertaa siitä, että tämä on hallitusohjelmassa sovittu, kirjan mukaan mennään ja mitään muutoksia ei tehdä. Sen seurauksena ei saatu aitoa käsittelyä eikä myöskään pykälälle 32 saatu todellista asiantuntijakuulmeista aikaiseksi.

Pykälä 32 käsittelee alkoholijuomien maahantuontia.

– Kiistaton tosiasia on se, että jättämällä pykälästä pois etämyyntimääräykset, syntyy tilanne, jossa etämyyntilupia ei enää tarvita, eikä muuta kuin panee kaupan päälle Suomen rajojen ulkopuolella ja lähtee myymään tänne, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kuvasi hallituksen toiminnan odotettavissa olevia seurauksia.

– Toinen asia mikä on tullut selväksi on, että tahtipuikkko täällä käyttää kokoomus. Mutta kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu, ja raskas vastuu. Te olette nyt viemässä sellaista päätöksentekoa eteenpäin, jonka seurauksia ei ole eduskunnalle avoimesti kerrottu, Heinäluoma jatkoi.

”Heeeii, edustaja Wallinheimo.”

Myös hallituspuolueiden kansanedustajat ottivat yhteen salissa. Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi pohjoismaisia alkoholimonopoleja, hän tuli Tanskaan, jossa sitä ei poikkeuksellisesti ole.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo huuteli Heikkisen puheenvuoron väliin.

– Heeeii, edustaja Wallinheimo, tarkoittaako tuo teidän huutelu, että te vastustatte Alkon monopolin suojaamista, tämä sai Heikkisen kysymään.

Wallinheimo totesi, että lähtökohtana hallituksen neuvotteluissa on ollut, että Alkon monopoli säilyy. Samalla hän kuitenkin kehui myös Tanskan mallia.

– Tämän keskustelun jälkeen on tullut hyvin selväksi, että ei parane kyllä yhtään ihmetellä minkä takia hallituksella on ollut vaikeuksia vähän muussakin lainsäädännössä, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen summasi salin tapahtumia.

Myöhemmin Hannakaisa Heikkinen syytti Wallinheimoa jopa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten ”häpäisemisestä”.

– On hyvin vaikea luottaa, että poliittiset erimielisyydet häviävät sen jälkeen kun nuijaa kopautetaan hyväksymällä tämä, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi.

”Ja sehän kaatuu.”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tulkitsi edustaja Wallinheimon puheenvuoron tuoneen ilmi, että kokoomus haikailee Tanskan mallia, jossa ei ole alkoholimyyntimonopolia.

– Siinä mielessä tämä on ollut hyvin valaiseva keskustelu. Meille on käynyt ilmi se, että kokoomus ajaa sitä, että Alkon monopoli Suomesta kaatuu ja sehän kaatuu, kun meille tulee tällainen hetki, että meillä ei ole lainsäädäntöä, joka kieltää etämyynnin.

Essayah ilmoitti tulevansa jopa joulun pyhinä töihin eduskuntaan, jotta Alkon monopoli voisi säilyä.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ihmetteli monen muun edustajan tavoin, miksi lain käsittelyä voida siirtää eteenpäin, kun monet asiat ovat niin epäselviä.

Kansanedustajat jäivät perjantaiseen yöhöön jatkamaan puheenvuorojaan.

”Kadonnut pykälä” hämmentää eduskunnan alkoholikeskustelussa – Kokoomuksen Jokinen: Hallituspuolueilla ei omantunnonvapautta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Eduskunta käy paraikaa vilkasta keskustelua alkoholilaista. Prosenttikeskustelun rinnalle – eli saako vähittäiskaupassa myydä 4,7-prosenttista alkoholia vai nostetaanko prosentti 5,5:een – on noussut voimakas keskustelu alkoholin etämyynnistä ulkomailta Suomen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö eli hallituspuolueet eivät halunneet säätää etämyyntikieltoa lain pykälään vaan kielto etämyynnille lukee vain lain perusteluissa.

Perustuslakivaliokunta varsin vahvoin sanankääntein katsoi, että asia pitäisi saada pykälään.

Opposition edustajat laajasti haluaisivat säätää etämyynnin kiellon pykälään. Hallituksen esityksen aiemmassa versiossa on ollut pykälään kirjoitettu etämyynnin kielto. Se on kuitenkin tippunut sieltä matkan varrella pois. Tämän vuoksi SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen hämmästeli, missä on ”kadonnut pykälä”.

”Näyttää siltä että jollain halituspuolueilla näyttää olevan vaikeaa päättää, onko monopoli järkevää vai ei.”

Etämyynti-keskustelun taustalla on vielä suurempi huoli siitä, että Alkon monopoli voisi Suomessa murtua, mikäli etämyynti osoittautuisi käytännössä sallituksi.

Kaikki puolueet ovat vakuuttaneet salissa, että Alkon monopolia ei haluta murtaa.

– Näyttää siltä että jollain halituspuolueilla näyttää olevan vaikeaa päättää, onko monopoli järkevää vai ei, Susanna Huovinen sanoi viittaamatta sinänsä mihinkään puolueeseen.

Käytännössä monen opposition edustajan syyttävä sormi osoittaa kohti kokoomusta. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kalle Jokinen vakuutti, että hallituksen esitys ei murra Alkon monopolia.

– Tämä on ainakin kokoomuksen kanta, Jokinen sanoi.

Keskustan Pekka Puska totesi, että keskustan yksiselitteinen kanta on se, että etämyynti on kielletty.

”Tätä asiaa ei hoideta julkilausumilla.”

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma ilmoitti pitävänsä täysin poikkeuksellisena tapaa, jolla hallitus vie alkoholilakia eteenpäin. Parisataasivuinen mietintö on saatu tänään ja se on välittömästi salissa käsittelyssä.

– Joudun ihmettelemään, että mitä tässä oikein pelätään, että tätä pitää yön pimeydessä ajaa läpi tällaisella kiireellä.

Heinäluoman mukaan on tullut täysin selväksi, että lakiesitys ei kiellä etämyyntiä. Heinäluoma siteerasi perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa asia hänen mukaansa käy selvästi esille.

– Tätä asiaa ei hoideta julkilausumilla, Heinäluoma jyrisi.

– Jos pykälää ei ole, sadat ja tuhanet yrittäjät eivät tiedä, mitä tehdä.

– Kun perustuslain lausunnon lukee, asia käy erinomaisen selväksi. Siinä sanotaan, että ei voida määrätä rangaistusta asiasta, jota ei ole lailla säädetty. Tässä laissa ei kielletä alkoholin etämyyntiä. Tämän jälkeen tulee valtaisa joukko yrittäjiä, jotka lähtevätä yrittämään sitä, Heinäluoma sanoi ja muistutti perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan etämyynnin kielto pitäisi säätää lakiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi asettavansa alkuvuodesta työryhmän joka selkiyttää etämyyntiin liittyvät pykälät. Asiassa pitää huomioida muun muassa verotukseen, valvontaan ja tullaukseen liittyvät seikat. Hänen mukaansa Alkon monopoli säilyy Suomessa.

”Miksi tähän uhkapeliin ylipäätään lähdettiin?”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli hänkin huolissaan Alkon monopolin säilymisen puolesta.

Heinäluoman tavoin hän totesi, että on käynyt selkeästi esiin, että etämyynti tulee hallituksen esityksen seurauksena sallituksi ja on erittäin iso riski, että Alkon monopoli menetetään.

– Se on kansanterveyden näkökulmasta erittäin tuhoisaa. Miksi pykälää ei voi sisällyttää lakiin ja poistaa tätä ongelmaa. Hyväksykää, että tämä on vaarallinen asia, joka pitää hoitaa kerralla kuntoon, Rinne sanoi.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi, että jos hän olisi ulkomailla toimiva alkoholikauppias tai viininmyyjä, sinä hetkenä kun eduskunta päättää alkoholilaista, hän investoisi ja alkaisi käydä kauppaa Suomeen.

Harakka jatkoi, että jos tämä ulkomainen yrittäjä haastettaisiin oikeuteen, hän menestyisi vetoamalla siihen, ettei laissa olisi kielletty etämyyntiä.

– Ja näin hyvät herrat ja naiset, Alkon monopoli on murrettu. Miksi tähän uhkapeliin ylipäätään lähdettiin, miksi Alkon asema asetettiin kyseenalaiseksi?

”Näin ei kuitenkaan ole.”

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi aiemmin Demokraatille, että kokoomus onkin yllättäen sitä mieltä, että halituspuolueiden kansanedustajilla ei olekaan omantunnonvapautta päättää kannastaan alkoholiprosenttiin. Kaikkien on äänestettävä 5,5 prosenttia nykyisen 4,7%:n sijaan.

Nyt kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen vahvisti asian salikeskustelussa.

– Toinen virheellinen tieto, jota täällä on toistettu on se, että että hallituspuolueet olisivat sopineet, että tässä käyttäytymisessä on vapaat kädet tai omantunnon vapaus. Sitä on tiedotusvälineissäkin ollut tätä tietoa. Näin ei kuitenkaan ole.

Jokinen viittasi 20.6. tiedotusvälineille annettuun hallitusryhmien sopimusneuvottelutulokseen.

– Siinä tästä kohdasta lukee, että tiedostetaan, että jollain edustajilla on ensimmäisessä käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5%-tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Tässä ei mainita mitään vapaista käsistä eikä omastatunnosta, Jokinen sanoi.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) totesi, että kokoomuksesta on tullut eduskunnan johtava kurinpitopuollue. Hän viittasi Jokisen sanoihin ja sanoi, että hänen urallaan joku olisi niin rehvakkaasti sanonut, ettei omantunnonvapautta eli vapaita käsiä ole.

Gustafsson sanoi, että hänelle asia avautuu lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Hän jatkoi pitkän uran aikana kokeneensa, että uskontoon, ydinvoimaan ja alkoholiin liittyvät asiat ovat omantunnon kysymyksiä.

– Miksi näin kovat piippuun kokoomus!

Salista on kuultu myös hämmästelyjä siitä, missä ovat muut ministerit. Annika Saarikko puolustaa tällä hetkellä yksin hallituksen esitystä salissa, mistä hänelle on annettu kiitosta oppositiopuolueiden parista.

Alkoholin etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa yksityishenkilö tilaa ulkomailta alkoholia, jonka lähettäminen myyjä tai joku tämän puolesta järjestää.

Uutista täydennetty muutamaan kertaan täysistunnon kuluessa.

Yllättävä käänne alkoholilaki-keskustelussa – Kokoomus: Hallituspuolueissa äänestettävä 5,5%:a

Eduskunnassa alkoi juuri keskustelu alkoholilaista. Heti alussa hämmennystä aiheutti, kun salissa todettiin, että hallituspuolueiden kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittujen alkoholituotteiden alkoholipitoisuutta eli käytännössä joko nykyistä 4,7%:a tai 5,5%:a, joka on hallituksen esitys.

Salista kokoomuksen aitiosta kuului kuitenki huutoja, joiden mukaan omantunnonvapautta ei ole.

Istunto keskeytyi hetkeksi, kun alkoholilakia esitettiin pöydällepantavaksi joko tänään myöhempään istuntoon tai huomiseen istuntoon kello 10. Asiasta äänestetään pian. Kello 10:tä esittänyt kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) katsoi, etteivät edustajat ole ehtineet perehtyä kunnolla tänään valmistuneeseen mietintöön.

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi Demokraatille istunnon tauolla, että hallituksessa ei ole sovittu, että hallituspuolueiden edustajilla olis vapaat kädet äänestää alkoholiprosentista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueilla on asiassa ristiriita ja se pomppaa nyt yllättävällä tavalla esiin, kun alkoholilaista on saatu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.

– Hallituspuolueet ovat sopineet keskenään niin, etät tässä mennään yleisten pelisääntöjen mukaan, mutta jokainen ryhmä tunnustaa, että joillakin voi olla ongelmia omantuntonsa kanssa tässä asiassa, mutta se on jokaisen ryhmän sisäinen asia kannattaa sitä halituksen esitystä kuitenkin.

Saako kokoomusedustaja äänestää 4,7%:a?

– Ei, eikä saa kepulainenkaan. Tällaista ei ole sovittu, että olisi vapaat kädet äänestää niin kuin haluaa.

Kellään ei ole hallituksessa oikeus äänestää 4,7%:a, niinkö?

– On sovittu, että hallitus tietysti kannattaa hallituksen esitystä.

Eli on sovittu kokoomuksen mielestä, että kaikkien pitää äänestää hallituksen esityksen mukaisesti alkoholiprosenttia 5,5.?

– Tämä on lähtökohta, Jukka Kopra vastaa.

Täydennys: Äänin 82–47 alkoholilain käsittely jatkuu täysistunnossa tänään kello 21.15. Käsittelyn siirtämistä iltaan oli ehdottanut kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen ja kannattanut Jukka Kopra.

Kokoomus vastaa kannoistaan, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kommentoi tietoja, jonka mukaan kokoomuksen mukaan hallituspuolueissa olisi tuettava 5,5%:a.

Keskustelua aiheesta

Metsien hiilinielujen laskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Hallitus iloitsi: Suomessa kannattaa investoida metsäteollisuuteen

EU:ssa päästiin sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta. Brysselissä parhaillaan olevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi voi olla tyytyväinen EU:ssa löydettyyn sopuun. Sopu mahdollistaa Sipilän mukaan sen, että hakkuita lisätään ensi vuosikymmenellä suunnitellusti ilman EU-tason seurauksia. Investointien esteet ovat näin hänen mukaansa poissa.

Myös ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan sopu antaa varmuutta.
– Suomessa kannattaa investoida jatkossakin metsätalouteen ja -teollisuuteen, sanoi Tiilikainen.
Hakkuita ollaan hallituksen mukaan kasvattamassa 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vertailutasoa lähdetään etsimään

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”. Suomi on vastustanut sitä, että metsien käytön tulevaa intensiteettiä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

– Historia liudentui ja tulevaisuus vahvistui, kiteytti Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan jokainen maa määrittelee ensi vuoden aikana sitä vertailutasoa, paljonko metsien kasvusta voidaan käyttää, jotta metsien hiilinielut varmistetaan tulevaisuudessa. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Myös Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen EU:ssa päästyyn sopuun metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Edunvalvontajärjestön mukaan linjaus mahdollistaa riittävän raaka-ainehuollon Suomen kierto- ja biotalouden kehittämisen tarpeisiin.

Ympäristöjärjestö Fern puolestaan sanoi, että EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Maankäytön hiilinielulaskennasta päästiin sopuun Strasbourgissa komission, neuvoston ja parlamentin yhteisissä neuvotteluissa.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Hiilinielujen varmistaminen on osa EU:n päästötalkoita.

Anniina Luotonen, Saana Uosukainen, STT Bryssell

 

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.