– Suomen kilpailukyky, suomalainen työ ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat tärkeitä suomalaisille palkansaajille. Vastuu tulevaisuuden Suomesta jakautuisi kilpailukykysopimuksen myötä oikeudenmukaisemmin kuin mitä pakkolakien myötä tapahtuisi, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Palolan mielestä vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen.

– Meillä on jatkossakin syytä vaalia kolmikantaista neuvottelukulttuuria, jossa ratkaisut haetaan neuvottelupöydässä eri osapuolten näkemyksiä kunnioittaen.

– Paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää, mutta edellyttää henkilöstön edustajien aseman parantamista. Viime kädessä paikallinen sopiminen edistyy – tai ei edisty – yhteisymmärryksen kautta. Sekä työnantajien että työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että paikallinen sopiminen on oikeudenmukaista ja toimii molempiin suuntiin. Tässä tarvitaan työ- ja virkaehtosopimusten luomaa turvaa.

STTK pitää neuvottelutuloksessa myönteisenä sitä, työntekijöiden muutosturvaan ja työterveyshuoltoon saataisiin vaikeissa talouden oloissa parannuksia. Myös työeläkemaksun taso olisi sovittu vuoteen 2021 asti.

STTK on hieman huolissaan odotuksista, joita kuukausia kestäneen neuvottelurupeaman aikana ladattu.

– Yritysten kilpailukykyä ei paranneta vain palkkakustannuksia alentamalla ja palkansaajien etujen heikentämällä. Maan hallituksen on ripeästi tehtävä suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä rakenneuudistuksia sekä kohdennettuja toimenpiteitä esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Nämä ovat avainasioita suomalaisen kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta.

– Myös yrityksillä on näytön paikka: tarvitaan investointeja, uusia tuotteita, satsauksia osaamiseen ja tuotekehitykseen sekä rohkeutta hakeutua kansainvälisille markkinoille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.