Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 makeisille, jäätelöille ja virvoitusjuomille. Veroa myös korotettiin vuoden 2012 alusta.

Makeisveron korotuksen seurauksena jäätelön ja makeisten keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia, mutta veron kohteena olevien tuotteiden kulutusta sen käyttöönotto ei vähentänyt. Myöskään makeisveron poisto ei vaikuttanut merkittävästi kulutukseen.

-  Vaikutus oli hyvin lähelle nollaa, VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen summaa STT:lle.

VERON korotus sokerillisille virvoitusjuomille vuonna 2014 ohjasikin tutkimuksen mukaan suhteellisen voimakkaasti kulutusta sokerittomiin virvoitusjuomiin, joiden vero pysyi ennallaan. VATT:n mukaan sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.

Tähän vaikutti Kososen mukaan se, että sokerillisten virvoitusjuomien sijaan kuluttajille oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa, joihin veron korotus ei kohdistunut. Hänen mukaansa samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

Tutkimusraporttia koskevassa tiedotteessa todetaankin, että tutkimustulosten perusteella terveyspohjaisilla veroilla voidaan ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan vain, jos verotetuille tuotteille on tarjolla läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, johon vero ei kohdistu.

JULKISESSA keskustelussa on esitetty laajaa terveyspohjaista veroa, joka olisi kokonaan uusi valmistevero. Se saattaisi kohdistua elintarvikkeisiin, jotka sisältävät sokeria, suolaa tai kovia rasvoja.

Kosonen epäilee mahdollisen terveysveron tehokkuutta terveysvaikutusten saavuttamiseksi.

-  Nopeasti ajatellen voi kuulostaa siltä, että terveyspohjainen valmistevero jotenkin suoraviivaisesti ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan, mutta kun tutkitaan tarkemmin, se ei välttämättä niin teekään.

Kosonen painottaa, että uusien verojen kohdalla pitäisi miettiä huolellisesti, mitä hyviä ja huonoja puolia niillä on. Terveysveron hyvä puoli olisi luonnollisesti se, jos sillä onnistuttaisiin ohjaamaan kulutusta terveellisempään suuntaan. Huonoiksi puoliksi Kosonen listaa ruuan hinnan nousun, monimutkaisen valmisteveron hallinnollisen raskauden sekä vaikean valvottavuuden Verohallinnolle.

-  Pitäisi miettiä hyvin tarkkaan, onko tällaisella verolla toivottuja vaikutuksia vai ei. Jos toivottuja vaikutuksia ei ole, sillä on kuitenkin näitä kustannuksia.

Lisäksi Kosonen huomauttaa, että kulutus ei välttämättä muutu terveellisempään suuntaan, kun tuotteiden hinnat muuttuvat veron johdosta.

-  Jos tämä vero vaikka nostaisi laadukkaan lihan hintaa, ihmiset saattaisivat reagoida siten, että ostavat jotain halvempaa lihaa, jossa saattaisi olla enemmän kovia rasvoja.

MAHDOLLINEN yleinen terveysperusteinen vero kohdistuisi VATT:n mukaan suureen määrään elintarvikkeita, joista suurelle osalle ei löydy terveellisempää ja läheisesti korvaavaa tuotetta. Kososen mukaan vero ei tuolloin toimisi tavoitteidensa mukaisesti.

-  Painotan, että jos tällainen terveysvero halutaan tehdä, pitäisi enemmän miettiä, minkä tuotteiden kohdalla se voisi oikeasti toimia eikä vain lätkäistä melkein puolelle kaupassa myytävistä tuotteista vero.

Jos elintarvikkeiden kulutuksesta halutaan kerätä enemmän verotuloja, suosittelee Kosonen käyttämään olemassa olevia ja neutraaleja veroja. Käytännössä tämä tarkoittaisi ruuan arvonlisäveron kiristystä.

-  Tässä on nimenomaan kyse siitä, että pitäisi päättää mitä halutaan tehdä. Halutaanko pyrkiä ohjaamaan kulutusta terveellisempään suuntaan vai kerätä verotuloja? Ne tavoitteet eivät oikein toimi yhtä aikaa, Kosonen sanoo.

-  Tällainen terveyspohjainen vero olisi aika seikkaperäinen ja hallinnollisesti raskas, joten jos vain halutaan verotuloja, kannattaisi kiristää paljon neutraalimpaa ja hallinnollisesti yksinkertaisempaa arvonlisäveroa.

Tutkimusraportin ovat tehneet VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Sami Jysmä sekä Swansean yliopiston apulaisprofessori Riikka Savolainen.

Johanna Latvala / STT