Kotimaa
27.8.2018 04:33 ・ Päivitetty: 27.8.2018 04:33
Vain alle 3 prosenttia ulkomaille matkaavista tekee matkustusilmoituksen – terrori-iskujen vähentyminen Euroopassa näkyy ilmoitusten määrissä
Ville on oleskellut Thaimaassa yli kuukauden viisumin vanhentumisen jälkeen. Äidilleen hän on kertonut, että paluumatka olisi ollut edellisellä viikolla. Villestä ei kuitenkaan ole kuulunut.
Villen äiti soittaa Suomen Bangkokin suurlähetystöön. Edustusto saa selville, että Ville on hukannut vanhentuneen viisumin päälle passinsa ja viranomaiset ovat toimittaneet hänet luvattoman oleskelun vuoksi karun oloiseen karkotuskeskukseen. Edustusto käy tapaamassa Villeä ja selvittää, kuka voisi maksaa rahattomalle Villelle passin ja lentolipun.
Villen tarina on ulkoministeriön yhdistelemä esimerkkitapaus konsuliavusta, jota edustusto voi joutua suomalaisille matkailijoille tarjoamaan. Rahat ovat lopussa, viisumi vanhentunut tai yhteys kotimaahan katkennut. Arkisempien ongelmien lisäksi viranomaiset joutuvat tarjoamaan apua esimerkiksi luonnonkatastrofien tai terrori-iskujen kaltaisten kriisitilanteiden vuoksi.
Vuonna 2017 konsulipalveluita on tarjottu suomalaisille yhteensä yli 70 000 kertaa. Suurin yksittäinen tapaustyyppi on täysin normaali passien myöntäminen, mutta yhtä lailla mukaan on mahtunut esimerkiksi yli 500 kuolemantapausta, yli 400 vakavaa sairastapausta ja yli 20 lapsikaappausta. Valtaosassa tilanteista avuksi riittää neuvonta.
Kriisitilanteissa apu voi alkaa siitä, että matkailija saa tekemänsä matkustusilmoituksen vuoksi ulkoministeriöltä tekstiviestillä ja sähköpostilla tietoja, neuvoja sekä kehotuksen ottaa yhteyttä hätätilanteessa ulkoministeriön päivystykseen.
– Matkustusilmoitus on ainoa tapa, jolla tiedon liikkumisestaan pystyy ulkoministeriölle jättämään, kriisi- ja avustustiimin vetäjä Antti Putkonen ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä kertoo.
Terrori-iskut lisäävät matkustusilmoituksia.
Lisää aiheesta
Matkustusilmoituksen jättäminen auttaa hätä- ja kriisitilanteessa, mutta suomalaiset tekevät ilmoituksia vain alle kolmessa prosentissa matkoista.
– Joidenkin maanjäristysten yhteydessä olemme saaneet tsunamivaroituksista kiitosta, miten nopeasti se tuli. Ihmiset ovat pystyneet sen perusteella miettimään omaa liikkumistaan sillä alueella, Putkonen kertoo esimerkiksi matkustusilmoituksen hyödystä ihmisille.
Esimerkiksi terrori-iskut näkyvät aina piikkeinä matkustusilmoituksissa, joita voi tehdä myös kesken matkan.
– Meillä oli monia tällaisia tapauksia, joissa ihmiset eivät olleet tehneet Pariisin, Tukholmaan tai Nizzaan matkustusilmoituksia. Kun tilanne syntyi, ilmoituksia alkoi tulla, Putkonen sanoo.
Viime vuoden tilastokärkeä pitää Espanja, jonne tehdyistä matkoista tuli yhteensä vajaat 33 000 ilmoitusta. Tilastokärki ei välttämättä selity vain Barcelonan terrori-iskulla, sillä maa on toistuvasti suosituin suomalaisten lomakohteista.
Iskujen väheneminen lähellä vaikuttaa.
Suomalaiset tekevät matkustusilmoituksia yhä harvoin, mutta ilmoitusmäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Viimeisen kolmen vuoden aikana matkailijat ovat jättäneet ilmoituksia vähintään yli 50 prosenttia ahkerammin kuin edellisenä.
Putkonen arvioi, että tänä vuonna kasvulukema voi hieman vähentyä.
– Täytyy koputtaa puuta, mutta tänä vuonna ei ole tapahtunut esimerkiksi merkittäviä terrori-iskuja Euroopassa. Ne saavat paljon mediahuomiota, ja silloin ihmiset valveutuvat tekemään matkustusilmoituksen.
Toimittaja: STT / Mikko Gustafsson
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.