-  Alle 1-vuotiaita oli yhteensä 279, mutta tämä kertoo ainoastaan tilastointipäivän (vuoden viimeinen päivä) tilanteen, eikä siitä voi vetää suoraa johtopäätöstä, kuinka paljon 0-vuotiaita oli varhaiskasvatuksessa koko vuoden 2023 aikana, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Heidi Sairanen.

Sairasen mukaan lapset aloittavat päivähoidon Suomessa nykyisin aiempaa nuorempina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan vuonna 2022 toteuttaman Perhevapaakyselyn mukaan pienten lasten isät ovat äitejä valmiimpia laittamaan vauvaikäisiä lapsia hoitoon.

Alle 30-vuotiaat, esikoisten vanhemmat sekä korkeasti koulutetut ja paremmin toimeentulevat olivat muita yleisimmin sitä mieltä, että lapsi on valmis kodin ulkopuoliseen hoitoon viimeistään 1,5 vuoden iässä.

Vielä vuonna 2019 Kelan Äitiys- ja perhevapaakyselyssä pienempi osa vanhemmista ajatteli alle 1,5-vuotiaan lapsen sopivan varhaiskasvatukseen, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula.

ITÄ-SUOMEN yliopiston professori Päivi Pihlaja tutki aihetta vuonna 2018.

Silloin 13 kuukauden ikäisten lasten äidit perustelivat lapsen kotihoitoa esimerkiksi seuraavanlaisilla näkemyksillä: lapsen on hyvä olla kotona, haluan hoitaa lasta itse, työn ja kodin yhteensovittaminen on hankalaa tai perheen talous mahdollisti kotiin jäämisen.

-  Varhaiskasvatukseen osallistumista sen sijaan perusteltiin sillä, että työ mahdollisti työn ja kodin yhteensovittamisen, työ oli enemmän kuin vain tapa hankkia rahaa, esimerkiksi isovanhemmat osallistuivat hoitoon tai perheen tulot eivät riittäisi, mikäli äiti olisi hoitovapaalla. Ne, jotka tekivät pätkätöitä tai joilla ei ollut vakituista työtä, menivät aikaisemmin töihin.

Pihlajan mukaan hoitovalintoihin liittyy herkästi vanhempien syyllistämistä – ja erityisesti silloin, jos lapsi viedään hoitoon oletettua nuorempana.

Kuitenkin tutkimusten mukaan se, että lapsella on useampia turvallisia aikuisia myös kodin ulkopuolella, on psyykkistä kehitystä suojaava tekijä.

JOS LAPSI ON pitkään pelkässä kotihoidossa, Pihlaja suosittelee huolehtimaan siitä, että lapsi saa olla jo alle kolmivuotiaana myös muiden lasten seurassa.

-  Lasten tarve saada muiden lasten seuraa ei ala vasta esimerkiksi 4-vuotiaana, vaan tutkimusten mukaan jopa 2-vuotiaana aloitetut, pysyvät kaverisuhteet suojaavat lapsen mielenterveyttä.

Pihlaja huomauttaa, että hoidon aloittaminen olisi hyvä tehdä varsinkin hyvin pienten lasten kanssa mahdollisimman pehmeästi.

Huoltaja voisi olla esimerkiksi parikin viikkoa mukana tukemassa lasta, kun lapsi tutustuu uusiin tiloihin, työntekijöihin ja toisiin lapsiin. Tällä tavalla uusi ympäristö ei tulisi täysin kulttuurishokkina, kun lapsi jää ilman huoltajaa päiväkotiin.

Vaikka tällaisilla tutustumisjaksoilla on todella suuri merkitys, Pihlaja uskoo, että monessa paikassa ne on kokonaan unohdettu.

Teksti: STT / Janita Virtanen