Asiasta kertoo Opetushallituksen oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen STT:lle. Ohjeistusta kuitenkin Lahtisen mukaan päivitetään.

– Tuomme nyt esiin nämä apulaisoikeusasiamiehenkin kannanotot siinä muodossa kuin on todettu.

Opetushallituksessa pyritään saamaan tarvittavat päivitykset tehtyä vuodenvaihteen tietämillä.

Juhlassa oli ongelmana uskonnollissävytteisen sisällön lisäksi järjestämispaikka. Pölösen mukaan yhteisen juhlan järjestäminen kirkossa on lähtökohtaisesti ongelmallista.

Lahtisen mukaan myös Opetushallitus on ohjeistanut, ettei juhlan järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana. Loppukädessä koulutuksen järjestäjät tekevät päätöksen, eivätkä kannat ole Lahtisen mukaan niin ehdottomia, että Opetushallituksen voisi sanoa kieltävän juhlan järjestämisen kirkossa.

Muutamat suomalaiskouluista ovat kertoneet siirtävänsä jo suunnitellun kirkkojuhlan toiseen paikkaan. Toiset taas etenevät suunnitelman mukaisesti ja juhla järjestetään ainakin tällä kertaa kirkossa.

Lahtisella ei ole täsmällistä tietoa siitä, paljonko koulujen joulujuhlia on kirkoissa järjestetty.

– Sanoisin, että puhutaan kymmenistä, mutta voin olla myös väärässä, kun en ihan tarkkaan tunne sitä määrää.

Kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtajan Jarmo Kokkosen arvio on samoilla linjoilla. Hän arvioi, että puhutaan useista kymmenistä.

Suomessa on yhteensä noin 2 500 peruskoulua, lukioita on noin 500. Lahtisen mukaan koulun päättäjäisjuhla tai joulujuhla järjestetään lähes kaikissa kouluissa. Ammatillisten oppilaitosten kohdalla juhlaperinteet ovat Lahtisen mukaan hieman erilaiset.

Edellä esitettyjen arvioiden perusteella varsin vähäinen osa koulujen joulujuhlista järjestetään kirkossa.

– Valtamalli on, että juhla järjestetään koulun juhlasalissa tai jumppasalissa, Lahtinen kertoo.

Kokkonen odottaa linjaukseen kirkkotilan ongelmallisuudesta lisätarkastelua. Ratkaisuun jää hänen mielestään nykyisellään tulkinnan varaa. Hän uskoo, että perustuslakivaliokunta tarkastelee tilannetta vielä, koska nykytilanteeseen nähden tämä linjaus on tiukennus.

Apulaisoikeusasiamiehen käsittelemän kantelun tehneen Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtajan Kaisa Robbinsin mukaan monet mieltävät juhlaan tulevan uskonnollisuutta jo pelkästä kirkkorakennuksesta. Hän tähdentää, että on olemassa jyrkästi asioihin suhtautuvia ihmisiä, jotka eivät suostu menemään kirkkoon.

– Jos miettii, että juhlan pitäisi olla kaikille yhteinen, kiva ja mukava tilaisuus, onhan se kirkko ongelmallinen, Robbins sanoo.

– Tietenkin ymmärrän sen, jos jollain paikkakunnalla ei ole mitään muuta tilaa, niin onhan sekin otettava huomioon.

Robbinsin mielestä apulaisoikeusasiamiehen lausunto ikään kuin vahvistaa periaatteen, että joulujuhlan on oltava kaikille yhteinen eikä se saa olla uskonnollinen tilaisuus.
Hänen mielestään tilanne on ollut periaatteessa täysin selvä koko ajan. Rehtorit eivät kuitenkaan ole aina uskoneet yhdistystä, kun ohjeistuksista on kerrottu.

– Viestin perille menemistä helpottaa huomattavasti, kun se on sanottu tässä ratkaisussa konkreettisesti, Robbins kertoo.

Myös Kirkkohallitus kallistui aiemmin viikolla samalle kannalle apulaisoikeusasiamiehen kanssa siitä, että joulujuhlan sisältö oli ongelmallinen, koska se vastasi kaavaltaan liialti jumalanpalvelusta.

– Ilman muuta. Tämä koulun kaikille yhteinen juhla ja joulukirkko uskonnollisena tilaisuutena ovat eri asioita, ja niihin pätevät erilaiset pelisäännöt ja menettelytavat. Kun ne pidetään toisistaan erillään, ei tule tällaisia sekaannuksia, Kokkonen sanoo.

Hän arvioi, että absoluuttista rajaa on lopulta vaikea vetää, mutta rajaa ei kannattaisi myöskään lähteä koettelemaan.

– Mieluummin pitäydytään aika selkeissä, sovituissa ja tutuissa jutuissa.

Kokkonen muistuttaa, että kysymys on lapsista ja nuorista, joille joulun läheisyys on tärkeä asia ja koulun päättymiseen voi liittyä muun muassa odotusarvoa ja iloa lomasta.

– Tilanteiden täytyy olla sellaisia, että heidän on turvallista ja hyvä olla siellä. Kaikkien aikuisten pitää toimia siten, että lapsille syntyy myönteiset juhlakokemukset.

Lue myös: Vanhemmat eivät uskalla kannella koulun uskonnollisuudesta omalla nimellään – ”He pelkäävät, että lapsi joutuisi kärsimään siitä”

Robbinsin mukaan yhdistyksen näkökulmasta olisi paras, jos asiasta olisi olemassa selkeät säännöt, joissa olisi mahdollisimman vähän tulkinnan varaa.

– Jos halutaan yksityiskohtainen raja, kirjoittaisin sen niin, että siellä saa olla joulukuvaelma, jouluevankeliumi ja yksi virsi, mutta kaikista lauluista korkeintaan puolet saa olla kristillisperäisiä.

Lahtinen kuitenkin vierastaa ajatusta, että valtion viranomainen ohjeistaisi kouluja näin tarkasti. Hänen mukaansa ratkaisut pitää tehdä paikallisesti koulutasolla.

– En usko, että Opetushallitus missään vaiheessa antaa näin täsmällisiä ohjeita, hän sanoo.

Robbinsin mielestä erityisen tärkeää olisi myös, ettei rehtorin ja opettajien puheissa olisi uskonnollisuutta. Sisällön kannalta olennaista on hänen mielestään juhlan henki, jonka luovat juhlassa pidettävät puheet.

Lahtisen mukaan se, että puheiden sisällä ryhdyttäisiin miettimään, mikä on uskonnon harjoittamista ja mikä ei, on vaikea tie.

– Kokonaisarviota tehtäessä sillä voi olla vaikutusta, mutta en muuten taas lähtisi niin tarkkaan määrittelemään, minkä tyyppiset puheet ovat sallittuja ja mitkä eivät.

STT–Arttu Mäkelä