ETKL:n Pidä kiinni -ensikotien ympärivuorokautisista kuntoutuspaikoista on syksyllä ollut käytössä vain alle puolet. Kuntoutujien määrä ei välttämättä poikkea paljoa aiemmista vuosista, mutta kuntoutusjaksot ovat olleet normaalia lyhyempiä.

– Se kertoo useimmiten siitä, että maksusitoumusta ei ole saatu jatkettua. Kun meillä yleisimmin ollaan yli puoli vuotta, jopa vuoden, nyt monet ovat olleet vain kolme kuukautta. Vain pitkä hoito takaa hyvän tuloksen. Nyt on näkynyt myös se, että äitejä lähetetään meille liian myöhään, ETKL:n kehittämispäällikkö Maarit Andersson (kuvassa) sanoo.

Andersson muistuttaa, että samaan aikaan, kun muissa Pohjoismaissa huumeiden käyttö on korona-aikana vähentynyt, Suomessa se on lisääntynyt.

– Lähes poikkeuksetta tämä tarkoittaa sitä, että äidin päihteiden käyttö on jatkunut pitkään vielä raskausaikanakin. Surullista on, että usein äidit ovat itse havahtuneet ja halunneet lopettaa päihteiden käytön ja tehdä elämänmuutoksen, mutta ilman ammattilaisten tukea se ei ole onnistunut, Andersson toteaa.

Hänen mukaansa raskausaika on aivan olennainen aika puuttua tilanteeseen, koska se on vauvalle erittäin tärkeää aikaa.

– On ihan tutkittua tietoa, että nainen on raskaana ollessaan sellaisessa psyykkisessä tilassa, että erilaiset elämänmuutokset ovat paremmin mahdollisia, Andersson mainitsee.

ETKL:n pitkäaikaisseuranta näyttää, että kaksi kolmasosaa pitkässä kuntoutuksessa olleista äideistä on jättänyt päihteet ja pysynyt lapsen kanssa yhdessä.

– Toiveenamme on, että päihteitä käyttäviä äitejä ohjattaisiin matalalla kynnyksellä kuntoutukseen. Neuvolathan tässä ovat avainasemassa, Andersson mainitsee.

Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta kertoo, että kuntien oma päihdekuntoutus on yleistynyt. Kunnat myös aiempaa useammin ostavat tätä palvelua yksityiseltä toimijalta.

– Koronan myötä kuitenkin päihdepalvelut muutettiin monissa kunnissa etäpalveluksi, eivätkä päihdeongelmaiset vanhemmat pystyneet kiinnittymään tämänmuotoiseen palveluun, Puustinen-Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että päihderiippuvaisia vanhempia pyritään kunnissa auttamaan kaikin tavoin.

– Minun on hirveän vaikea ajatella, että päihderiippuvaiselle äidille ei annettaisi kunnassa apua, jos hän on sitä halukas vastaanottamaan.

Päihderiippuvaisia äitejä niin ikään kuntouttavassa Päihdesairaalassa asiakaskatoa ei ole havaittu, laitos- ja vaativien erityispalveluiden johtaja Timo Väisänen kertoo.

– Laitoshoidon käytössä oli pientä notkahdusta maalis–huhtikuussa, mikä johtui varmasti siitä, että asiakkaat eivät uskaltaneet tulla koronan pelossa hoitoon. Mutta sen jälkeen emme ole samanlaisia huomioita tehneet, Väisänen sanoo.

Hänen mukaansa kunnat lähettävät kuitenkin nykyään asukkaitaan laitoshoitoon selkeästi nihkeämmin kuin aiemmin.

– Monissa kunnissa pyritään tulemaan toimeen avohoidon keinoilla hyvinkin pitkään.

STT–Hanna Kauppinen