Kyselyiden väliset suhteellisen suuretkaan muutokset eivät siis helposti heilauta kolmen kärkipuolueen järjestystä, kun eduskuntavaaleihin on aikaa alle vuosi.

KOKOOMUKSEN NOUSUKIITO alkoi viime vuoden kuntavaaleista, eikä suosion taittumisesta näy merkkejä. Kun yksi puolue on lihonut oppositiossa näin merkittävästi, voisi luulla, että pääministeripuolue olisi samaan aikaan kuihtunut olemattomaksi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan SDP:n kannatus on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Moni pohtii, mikä on tähtistatusta nauttivan pääministerin Sanna Marinin osuus asiassa. Harvinainen asetelma joka tapauksessa.

Mikäli kokoomus saisi ensi kevään vaaleissa nykytasoa vastaavan tuloksen, olisi se niin sanotusti veret seisauttava. Samalla se kuitenkin jatkaisi 2000-luvun miltei katkeamatonta trendiä, jossa eduskuntavaalit voitetaan oppositiosta. Tällä vuosituhannella ainoastaan keskusta on onnistunut säilyttämään ykkössijan pääministeripuolueen asemasta ja se tapahtui Matti Vanhasen johdolla vuonna 2007.

VAALIKAUTEEN OVAT mahtuneet pääministerin vaihtuminen, korona, Venäjän hyökkäyssota ja Nato-jäsenyyden hakeminen. Poikkeuksellisia aikoja ja ratkaisuja ennakoimattomissa olosuhteissa. Kukaan täysipäinen ihminen ei voi vakavissaan väittää, etteikö istuva hallitus olisi hoitanut eteen tulleita kriisejä vähintäänkin kohtalaisesti.

Elämä ei ole kuitenkaan koskaan pelkkiä onnettomuuksia ja hankaluuksia. Yksi hallituskauden keskeisistä tavoitteista, työllisyyden hoito, on edistynyt jopa niin hyvin, että arvostelijat ovat joutuneet numeroiden sijaan keskittymään sen hoitamisen tapaan tai sitten vain vaikenemaan koko asiasta. Ero Sipilän hallituksen työllisyyshehkutuksiin on räikeä.

Juuri nyt sota ja Nato-tielle osunut Turkki-mutka vievät happea monelta kotimaan politiikan ponnistukselta. Kaikki näyttää satavan kokoomuksen laariin.

VIIKON KULUTTUA sekä kokoomus, keskusta että vasemmistoliitto kokoontuvat puoluekokouksiinsa. Kokoomuksessa oltaneen hurmioituneessa tilassa, jos pokka vähänkin pettää. Spekuloinnit Petteri Orpon asemasta puheenjohtajana ovat vaienneet.

Keskustassa taas ihmetellään, miksei puolueen pelastajaksi povatun Annika Saarikon kosketus ole johtanut 12 prosenttia kummoisempaan kannatukseen. Katastrofaalisissa 2019 vaaleissa keskustan tulos oli sentään melkein 14 %.

Vasemmistoliiton kokoontumisajoissa Porissa käydään vielä kertaalleen värikästä Nato-keskustelua. Linjakin oletettavasti löytyy. Puolueella on suosittu puheenjohtaja Li Andersson ja uusiutunut kannattajakunta, mutta yksi on ja pysyy: liki viivasuora kannatus.