Hän havaitsi, että perinteistä työväenluokkaäänestämistä ilmenee yhä edelleen 2000-luvun Suomessa, mutta työväenluokan äänet jakautuvat useamman puolueen kesken.

Tiihosen tulevasta väitöksestä tiedottaa Tampereen yliopisto.

Puoluevalintojen taustalla vaikuttaa varsinaista ammattiryhmää voimakkaammin yhteiskuntaluokka, johon äänestäjä kokee itse kuuluvansa, yhdistettynä äänestäjän arvoihin ja asenteisiin.

Toiseksi suomalainen puoluejärjestelmä on kokenut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Niistä esimerkkinä on Tiihosen mukaan vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa iso joukko SDP:n kannattajia siirtyi perussuomalaisten taakse.

Tiihosen väitöstiedostteessa muistutetaan, että länsimaisissa demokratioissa äänestäjien yhteiskuntaluokka ja koettu luokka-asema ovat perinteisesti selittäneet heidän puoluevalintojaan. Tätä kutsutaan luokkaäänestämiseksi. 2000-luvulle tultaessa tutkijat ovat havainneet, että yhteiskuntaluokka on menettänyt merkitystään puoluevalintojen taustalla ja luokkaäänestämisen on esitetty olevan laskussa.

Tiihonen tutki luokkaäänestämistä ja sen mekanismeja Suomessa työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa. Hän tarkasteli samanaikaisesti työväenluokkaisten äänestäjien ammattiasemaa sekä koettua yhteiskuntaluokkaa. Tutkimuksessa muodostettiin kolme työväenluokkaryhmää. Ryhmät perustuvat näkemykseen, että äänestäjä voi olla työväenluokkainen joko ammattinsa, koetun yhteiskuntaluokkansa tai näiden molempien perusteella.

– Äänestäjien yhteiskuntaluokka-asemia tutkittaessa olisi tärkeää erottaa toisistaan objektiivinen luokka-asema, eli ammattiryhmä, ja subjektiviinen luokka-asema, eli luokkasamastuminen, Tiihonen toteaa tiedotteessaan.

Luokka, johon kokee itse kuuluvansa, ei ole aina sama kuin oma ammattiryhmä. Tiihosen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että etenkin lapsuudenkodin luokka-asema ja puolison ammatti vaikuttavat äänestäjien koettuun luokkaan yli heidän oman ammattinsa.

Työväenluokkaryhmien puoluevalintoja koskevat tulokset osoittavat, että työväenluokan äänet jakautuvat yhä useamman puolueen kesken. Työväenluokan suosiossa perinteisesti olleet vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, keräävät edelleen kannatusta työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, mutta ne ovat saaneet haastajan etenkin perussuomalaisista, mutta myös vihreistä ja keskustastakin.

– EU-kriittisyys yhdistää selvästi kaikkia työväenluokkaisia äänestäjiä, eikä ole selkeästi yhdistettävissä vain yhteen puolueeseen, vaikka perussuomalaiset on epäilemättä onnistunut parhaiten kanavoimaan EU-kriittisiä ääniä 2000-luvulla, Tiihonen sanoo.

Sosiokulttuuriset arvot ja asenteet jakavat työväenluokkaisia äänestäjiä eri leireihin. Tämä selittää toistensa vastakohtina pidettyjen puolueiden, perussuomalaisten ja vihreiden, kannatusta työväenluokan keskuudessa.

– Merkillistä on myös se, että perinteisesti työväenluokkaäänestämiseen liitetty vasemmistolainen sosioekonominen orientaatio on yhä harvemmin löydettävissä työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintojen taustalta, Tiihonen kertoo tiedotteessaan.

Vasemmistolainen sosioekonomiseen orientaatioon kuuluvat vaikkapa myönteisyys suurelle julkisen sektorille, hyvinvointivaltion kannattaminen sekä pienet tuloerot ja tuloja tasaava tuloverotus.

Aino Tiihosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 28.1.