Hallitus linjasi eilen budjettiriihessä toimista, joilla hallituksen asettaman Suomen ilmastoneutraaliustavoitteen vuonna 2035 ja sitä vaativien toimien välinen kuilu aiotaan kuroa umpeen.

Hallituksen ministerit esittelivät tämän päivän tiedotustilaisuudessa nimenomaan ilmastopäätösten päästökaupan ulkopuolisten alojen kokonaisuutta eli niin sanottua taakanjakosektoria ja sieltä nipistettäviä päästövähennyksiä.

Päästökaupan ulkopuolella ovat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto tai teollisuuden F-kaasut eli fluoratut kasvihuonekaasut. Nämä kaikki siis kuuluvat taakanjakosektoriin.

Budjettiriihessä ylitettiin aikataululla vajaalla vuorokaudella, kun hallitus väänsi päästövähennyksistä. Lopulta sopu kuitenkin löytyi. Jälkikäteisarvioissa on puntaroitu tulosta etenkin vihreiden ja keskustan välillä monen nostaessa keskustan käden voittajaksi.

Krista Mikkonen vaikutti kuitenkin tyytyväiseltä syntyneeseen pakettiin ja sanoi tämän ääneenkin. Mikkosen mukaan budjettiriihessä sovitulla ilmastopaketilla on mahdollista päästä hiilineutraaliuteen tai jopa -negatiivisuuteen vuoteen 2035 mennessä.

Budjettiriihen yhteydessä valmisteltiin keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnittelun eli KAISUn sekä energia- ja ilmastostrategian suunnitelmaan liittyvät poliittiset linjaukset viitoittavat Mikkosen mukaan tietä hiilineutraaliuteen.

– Kaivoimme monenlaisia keinoja kaikilta eri sektoreilta ja niitä myös löytyi.

Kun energia- ja ilmastostrategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, Mikkosen mainitsema KAISU on puolestaan ympäristöministeriön johdolla valmisteltava suunnitelma, joka linjaa päästökaupan ulkopuolisen sektorin toimenpiteistä.

Eduskunnan käsiin KAISU etenee joulukuussa. Suunnitelmasta laaditaan tieteellinen arvio, jonka perusteella katsotaan, ovatko tehdyt päätökset riittäviä. Tästä hallitus teki niin sanotun perälautakirjauksen budjettiriihen päätteeksi.

Mitä hallitus sitten eilen päätti taakanjakosektorin toimiksi?

Hallituksen mukaan taakanjakosektorilta on löydyttävä 8,4 megatonnin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä päästöistä on oltava kasassa 5,3 megatonnia.

Päästökauppasektorilla, joka puolestaan on ilmasto- ja energiasuunnitelman alaista, arvioidaan pystyttävän saamaan 6–7 megatonnin päästävähennsypäätökset vuoteen 2035 mennessä. Kyse nimenomaan energiatuotannon ja teollisuuden päästöistä. EU:n päästökauppa on vähentänyt päästöjä jopa ennakoitua nopeammin tietyillä aloilla.

Yhteensä näistä kertyisi 14–15 megatonnin päästövähennykset, kun hiilineutraaliuteen riittäisi jo 12,2 megatonnia.

Taakanjakosektorilla päästöjen vähenemisestä ylivoimaisesti suurin osa on määrä ottaa liikenteestä.

Erillislämmityksen päästövähennyksistä Mikkonen nosti esiin öljylämmityksestä luopumisen. Hallitus vauhdittaa niin kotitalouksien kuin kuntien luopumista öljylämmityksestä.

Öljylämmityksestä luopumisen tukea jatketaan. Kotitalousvähennystä öljylämmityksestä luopumiseksi kasvatetaan. On kuitenkin huomattava, että näitä kahta tukea ei voi käyttää yhtä aikaa. Pienituloisille tehdään lisäksi oma leasing- tai lainainstrumentti, jotta öljylämmityksestä luopuminen mahdollistuisi.

Hallitus päätti myös nostaa kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitetta. Senkin on määrä vähentää päästöjä erillislämmityksessä mutta myös työkoneissa ja teollisuudessa.

Liikenteen tähänastisia päästövähennystavoitteita hallitus päätti korottaa eri keinoilla 0,2 megatonnilla.

Maatalouden päästöjen vähentämisestä Mikkonen nosti esiin kosteikkoviljelyn edistämisen, jolla torpataan turvemaiden päästöjä.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on paraikaa valmistelussa maa- ja metsätalousministeriössä.

Mikkosen mukaan hallitus ottaa myös kunnat mukaan entistä tiiviimmin ilmastotyöhön. Tosin hän muistutti, että suomalaisista yli puolet asuu jo nyt kunnissa, joissa hiilineutraalisuutta tavoitellaan jo ennen vuotta 2035.  Ilmastolakiin on tulossa velvoite kunnille tehdä ilmastosuunnitelma.

Mikkonen esitteli tiedotustilaisuudessa myös hallituksen satsauksia kiertotalouteen.