Valiokunta katsoi, että vakoiluohjelman käyttö oli Unkarissa osa kampanjaa, jolla hallitus pyrki tuhoamaan median vapaata toimintaa ja sananvapautta. Puolassa Pegasus oli osa opposition ja hallituksen arvostelijoiden valvontajärjestelmää, valiokunta katsoi.

Valiokunnan mukaan urkinnan kohteilla ei ollut Puolassa ja Unkarissa myöskään käytössään kunnollisia oikeussuojakeinoja. Puolan ja Unkarin hallitukset hankkivat Pegasuksen vuonna 2017.

Valiokunta löysi huolestuttavia tietoja Pegasuksen käytöstä myös Kreikassa ja Espanjassa, mutta se ei pitänyt noissa maissa vakoiluohjelman käyttöä osana kiinteää autoritaarista strategiaa. Myös urkinnan kohteiden oikeussuojakeinot olivat Espanjassa ja Kreikassa Puolaa ja Unkaria paremmat, joskin lainsäädäntömuutokset Kreikassa olivat valiokunnan mukaan osin heikentäneet niitä.

Käsiteltyjen maiden omien toimien lisäksi EU-tason sääntelyä tulisi vahvistaa. Vakoiluohjelmia tulisi käyttää vain sellaisissa unionin jäsenmaissa, joissa väitteet väärinkäytöksistä on tutkittu perusteellisesti ja lainsäädäntö on todettu riittävän tasokkaaksi.

Käyttö pitäisi lisäksi sallia vain poikkeustapauksissa ennalta määriteltyyn tarkoitukseen rajoitetun ajan, valiokunta katsoi. Esimerkiksi lääkärien, poliitikkojen, tiedotusvälineiden sekä asianajajien ja heidän asiakkaidensa välisiä tietoja tulisi suojata tällaiselta tiedonhankinnalta.

Lisäksi vakoiluohjelmien käytöstä tulisi jälkikäteen ilmoittaa kohdehenkilöille sekä ihmisille, joiden tietoja on päätynyt viranomaisille osana muiden valvontaa.