Valtiolle menee 70 prosenttia. Hallituksen esityksessä suhde oli 20-80.

- Tämä parantaa selvästi kunnille tulevaa rahaosuutta niin, että lähtökohtaisesti kaikki kunnat, jotka kaivosveroon ovat oikeutettuja, saavat enemmän kuin tällä hetkellä verotuottoja.

Lohen mukaan valiokunta tunnisti lisäksi, että nykyisellä mallilla on negatiivisia vaikutuksia kaivostoimialaan muun muassa siten, että kaivosten elinkaari uhkaa lyhetä merkittävästi. Valiokunta hyväksyi Lohen mukaan lisäksi lausuman, joka velvoittaisi hallituksen valmistelemaan uuden niin sanotun kaivosveron hybridimallin.

- Verot kerätään nyt kaivetun malmin arvosta, joten jos esiintymät ovat loppuajasta hieman köyhemmät, niitä ei kannata hyödyntää enää, koska se tulee kannattamattomaksi. Nykyinen malli voi myös aiheuttaa sen, että osa nykyisistä kaivoksista ajautuu kannattamattomiksi ja rahoitusongelmiin. Se ei olisi tietenkään kenenkään etu, että näin kävisi, Lohi sanoi eduskunnassa.

LAUSUMA edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti hybridimallin, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön jo vuoden 2027 alusta.

Mietintö ei ollut yksimielinen, vaan vasemmistoliitto ja vihreät jättivät eriävän mielipiteen hybdrimallia koskien.

Kaivosteollisuus on vastustanut suunniteltua veronkiristystä ja varoitellut, että se vaarantaa investoinnit ja lyhentää kaivosten elinikää. Kaivosteollisuus on ajanut hybridimallia, jossa osa verosta perustuisi tulokseen.

Hallituksen esityksessä metallisten kaivosmineraalien veroa korotettaisiin nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin toimitetun malmin sisältämän metallin verotusarvosta. Muiden kaivosmineraalien veroa korotettaisiin 0,2 eurosta 0,6 euroon tonnilta nostettua malmia.