Ensimmäisenä kysymään päässyt perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että Postin työntekijöiden palkkoja ollaan uhattu leikata jopa 30 prosenttia. Samalla postin toimitusjohtajan palkka on lähes 30 kertaa suomalaisten mediaanipalkka.

– Aikooko hallitus ensinnäkin leikata valtionyhtiöiden johdon palkkioita, toiseksi muuttaa niitä ”hyvän työn” kriteereitä, joihin palkkiot ja bonukset perustuvat, ja kolmanneksi estää nyt suunnitellut palkanalennukset? Halla-aho kysyi.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmien yleiset linjaukset tehdään yleensä hallityskauden alussa ja parhaillaan toteutetaan vuonna 2016 tehtyjä linjauksia.

Halla-aho piti niin sanottua työperäistä maahanmuuttoa työmarkkinoita vääristävänä tekijänä, koska köyhästä maasta tulevan ihmisen kannattaa ottaa työ vastaan millä tahansa palkalla, koska se takaa oleskeluluvan ja pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

– Esimerkiksi Posti voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia. On tiedossa, että työpaikkoja jopa myydään lähtömaissa.

– On irvokasta valittaa, että Suomesta ei löydy tekijöitä, jos palkat poljetaan niin alas, ettei niillä tule toimeen. Miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työvoimaa ja ehkäistä halpa- ja orjatyömarkkinoiden muodostumista? Halla-aho jatkoi.

Työministeri Timo Harakka (sd.) vastasi sanomalla, että jo hallitusohjelmasta löytyy kirjauksia alipalkkaukseen puuttumisesta.

– Alipalkkaus on ongelma sekä ennen kaikkea suojattoman ulkomaisen työvoiman maahan saapuessa. Siihen pitää pystyä puuttumaan.

Harakka viittasi muun muassa julkisuudessa olleisiin tapauksiin nepalilaisten ravintoloiden työolosuhteista.

Halla-aho kysyi myöhemmin työministeriltä, miten hallitus aikoo kehittää saatavuusharkintajärjestelmää. Harakka vastasi tähän sanomalla, että kohtaanto-ongelmat ovat totta monella alalla.

– On ristiriitaista se, että meillä on enemmän avoimia työpaikkoja kuin koko työvoimatilastoinnin satavuotisessa historiassa. Meillä on samaan aikaan merkittävä työttömyys ja meillä on silti tavoitteena nostaa työllisyysastetta. Ja kyllä, yhtenä keinona on se, että teemme tehokkaampaa kansainvälisten osaajien ja työvoiman houkuttelua Suomeen.

– Saatavuusharkinta on ja pysyy. Se on tärkeä työkalu kaikissa maissa, ehkä Ruotsia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Kanada, joka on varsin esimerkillinen maa maahanmuutopolitiikassa, on ylläpitänyt tiukkaa ja järkevää saatavuusharkintaa ja pisteytystä, jolla huolehditaan siitä, että jokaiseen työpaikkaan on tarjokkaita ja tämä on myös meidän velvollisuutemme.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayh otti esille valtionyhtiöiden ylisuuret johdon palkat.

– Kun ajatellaan lattiatason työntekijän ja hänen johtoaan, nämä palkkaerot saattavat olla monikymmenkertaisia ja tuntuu käsittämättömältä, että kenenkään työ voisi olla niin paljon arvokkaampaa kuin toisen työ.

Keskustan Antti Kurvinen kiitti puolestaan ministeri Paateroa nopeasta puuttumisesta Postin tilanteeseen.

– On ihan selvä asia, että kun kyse on valtionyhtiöstä eli veronmaksjien omistamasta yhtiöstä, silloin ylimmän johdon palkkojen täytyy olla kansalaisten ja veronmaksajien mielestä oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tasolla etenkin suhteessa yhtiön tilanteeseen ja yhtiön tavallisten ihmisten tilanteeseen.

Kurvinen halusi tietää, mitä valtio aikoo tehdä sille, että pysyy jatkossakin Posti kilpailukykyisenä ja vielä niin että kaikki kirjeet ja paketit eivät mene kansainvälisille suuryrityksille. Kurvinen oli huolissaan myös Veikkauksen tilanteesta ja kysyi, koituuko peliautomaattien vähentäminen erityisesti pienempien kauppojen ja kuntien tappioksi.

– Erilaisten tessien kanssa samoista tehtävistä kilpaileminen on haastavaa. Nyt kun kierros lähti käyntiin niin, että PAU:n sopimus on loppumassa lokakuun lopussa, siihen asti on neuvottelu käynnissä siitä, että minkälainen mahdollisuus on muokata työehtosopimuksen elementtejä niin, että kilpailukyky paranee.

– Veikkauksen osalta on tänään keskusteltu vain (automaattien) lukumäärästä, ei vielä ollenkaan mikä on jako tai mistä päin automaattien vähentäminen tapahtuu.

Paatero kuitenkin sanoi suoraan, että tuloutusten määrä valtiolle vähenee.

– Sen jälkeen mietitään, annetaanko Veikkaukselle mahdollisuus jollain muilla keinoilla saada uudenlaisilla peleillä lisää tuloutusmahdollisuutta vai onko se niin, että järjestöjen rahat vain loppuvat.

Valtionyhtiöiden johdon palkkoja äimisteli myös kokoomuksen Ben Zyskowicz.

– Onko se viinan myyminen suomalaisille todellakin niin paljon vaikeampaa kuin tämän maan johtaminen, hän puuskahti Alkoon viitaten.