Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Valtiosääntöasiantuntija tyrmää rajavartiolain muutosesitykset ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisina – vertaa mietintöä Turkki-paperiin

Jani Laukkanen
Valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen.

Valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen kritisoi voimakkaasti hallintovaliokunnan rajavartiolaista tekemää mietintöä sekä siihen liittyvää perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Hallintovaliokunnan eilen työstämän yksimielisen mietinnön mukaan turvapaikkahakemukset voidaan keskittää yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan vakavan uhan tilanteissa. Perusteena voisi olla vakava uhka yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

Turvapaikkahakemusten keskittämisestä voidaan valiokunnan mukaan poiketa yksittäistapauksissa. Tällöin on otettava huomioon lasten, vammaisten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet.

Haastattelussa Rautiainen ottaa kantaa lakiesityksen useisiin yksityiskohtiin ja nostaa myös esiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eilisen päätöksen, jossa se katsoi rajasulun ihmisoikeusloukkaukseksi. Rautiainen on kiinnittänyt päätökseen huomiota myös tviitissään.

Artikkeli jatkuu tviitin jälkeen:

Rautiainen muistuttaa, että hallintovaliokunnan mietinnön taustalla on perustuslakivaliokunnan lausunto. Rautiainen olisi itse tukenut valiokunnan lausuntoon jätettyä vihreiden ja vasemmistoliiton eriävää mielipidettä.

Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen. Eriävän mielipiteen mukaan kanta poikkeaa hallituksen esityksen perustelujen lähtökohdasta, jonka mukaan tosiasiallinen oikeus kansainvälisen suojelun hakemiseen on turvattava.

Rautiaisen mielestä eriävää mielipidettä voi pitää perusteltuna niiden Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen pohjalta, joita oli jo tuolloin olemassa. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan enemmistön kantaa hän pitää äärimmilleen venytettynä ihmisoikeusnäkökulmasta.

– Voi sanoa, että perustuslakivaliokunta ehkä irtaantui siitä kysymyksenasettelusta, joka hallituksen esityksessä oli, sekä oikeusperustasta.

Kun eriävän mielipiteen kanta ei toteutunut myöskään hallintovaliokunnan mietinnössä, Rautiainen katsoo, että on ”ehkä selkeästikin astuttu ihmisoikeusvelvoitteidemme loukkauksen puolelle”.

Rautiaisen mielestä siis jo perustuslakivaliokunnan lausuntokin on hyvin altis kritiikille. Lausunnolla taas on taustansa sillä, että Rautiaisen mielestä hallintovaliokunta ”oli kehitellyt asioita kritiikille alttiilla tavalla valmiuslain käsittelyn aikana”.

Eilen julki tuli myös EU-tuomioistuimen päätös tapauksesta, jossa Liettua työnsi kesällä 2021 maahanmuuttajia Valko-Venäjälle ja eväsi heiltä mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua. Tuomioistuimen päätöksen mukaan tämä ei ollut EU-lakien mukaista. Eduskunta selvittää nyt, mitä tämä tarkoittaa rajavartiolain etenemiselle. Demokraatti uutisoi asiasta tänään.

”Meillä ikään kuin hallintovaliokunta ryhtyi leikkimään perustuslakivaliokuntaa.”

Rautiainen kritisoi myös koko yhteenkoplattua prosessia, jolla valmiuslakia ja rajavartiolakia on eduskunnassa käsitelty.

– Meillä ikään kuin hallintovaliokunta ryhtyi leikkimään perustuslakivaliokuntaa jo ennen rajavartiolain esityksen jättämistä kesäkuun alkupuolella tavalla, joka sotki prosessikaavion.

Hallintovaliokunnan mietinnöstä Rautiainen puhuu ”himmelinä” ja kysyy, olisiko se vielä pitänyt tarkastaa perustuslakivaliokunnassa. Toisaalta hän huomaa senkin, ettei perustuslakivaliokunta edellyttänyt uudelleen tarkistamista.

Rautiainen pitää tulkinnanvaraisena, rikkooko hallintovaliokunnan esittämä tapa, jolla rajojen sulkemisesta voi päättää välineellistetyn maahanmuuton tilanteissa, perustuslakivaliokunnan kantaa.

Hänen mukaansa hallintovaliokunnan mietintö esimerkiksi rajaa ”hyvin aktiivisesti” laittomasti maahan tulleen henkilön mahdollisuuden jättää turvapaikkahakemus silloin, kun hän on maan sisäpuolella ja maahantulo on keskeytetty.

– Lisäksi mietintöön on rakennettu vähän keinotekoisen oloinen järjestely, jossa yleisesti ottaen viemme lapsilta, vammaisilta henkilöiltä ja muilta haavoittuvilta ryhmiltä heidän asemansa huomioinnin turvapaikkaprosessissa ja hakemuksen jättämisessä. Lakiehdotukseen kuitenkin lisättiin kohta, jossa ikään kuin yksittäisissä tapauksissa heille suodaan poikkeama. Tämä alkaa muistuttaa keinotekoista järjestelyä. Turvapaikkaoikeuden pitää olla aito ja tehokas. Siinä pitää säädösperusteisesti, aidosti ja tehokkaasti huolehtia, että se toteutuu oikeasti. Nyt se on vähintäänkin epäselvää.

Rautiaisen mainitsemia asioita käsitellään esityksessä rajavartiolain pykäläksi 16 (katso kuva pykälästä jutun alta).

Toisaalta Rautiainen kiinnittää huomiota siihen, että yksittäistapauksista puhuvassa pykäläehdotuksessa lukee myös, että pykälän toimenpiteillä ei saa ”loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen”. Tätä kirjausta Rautiainen kutsuu ikään kuin paketin pelastusrenkaaksi, jotta se olisi ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen.

Tämä pykälän kohta asettaa pidemmälle menevän velvoitteen kuin pelkkien yksittäistapausten huomioinnin. Rautiainen ihmetteleekin, että vihreissä on pidetty voittona sitä, että yksittäistapaukset saatiin lakipykälään.

– Vammaissopimus ja lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät, että lapsen ja vammaisten oikeudet turvataan laajemminkin kuin yksittäistapauksissa.

”Oikeuskanslerin olisi pitänyt heristää sormea ja sanoa, että näin ei sovi tehdä.”

Rautiainen nostaa hallintovaliokunnan pykäläehdotuksesta esiin myös pienen sanan tai. Ehdotuksen mukaan ”valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi, ja jos kyse on: 1) lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä; tai 2) tiedosta tai perustellusta epäilystä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa.” (tai-sanan lihavointi toimittajan)

Koska tai-sanan tilalla ei ole sanaa ja, Rautiainen katsoo, että rajan voisi sulkea myös, jos kyseessä ei olisi lakiesityksen tarkoittama välineellistettyä maahanmuutto eikä hybridivaikuttaminen. Eli sen voisi sulkea pelkästään ”lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä” johtuen.

– Tämän perusteella rajat olisi voitu sulkea tehokkaasti vaikkapa vuoden 2015 pakolaiskriisissä. Siinä tilanteessa rajan sulkeminen olisi ollut aivan selvästi ihmisoikeusloukkaus. Se olisi estänyt henkilöiden oikeuden kansainvälisen suojelun saamiseen. Pykäläehdotus tavallaan pyrkii viestimään, että sellaiset asiat ovat mahdollisia, jotka kuitenkin jo selkeästi kumoavat turvapaikanhakuoikeuden kunnioittamisen.

Rautiainen kummastelee myös sitä, että hallintovaliokunta antaa sisäministeriölle oikeuden päättää kiireellisissä hybridivaikuttamisen tilanteissa rajan sulkemisesta, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian. Sisäministeriön päätös ei olisi alkuun edes valtioneuvoston oikeuskanslerin kontrollissa.

– Tämän lakiesityksen perusteella 2015:kin sisäministeriö olisi saanut sulkea rajat ilman, että kukaan pystyy sanomaan vastaan ja olisi toiminut periaatteessa oikein. Sen jälkeen sisäministeriön päätös olisi pitänyt saattaa valtioneuvoston kontrolliin, jossa valtioneuvoston oikeuskanslerin olisi pitänyt heristää sormea ja sanoa, että näin ei sovi tehdä, Rautiainen sanoo.

– Nyt annetaan kovin korkeaa luottoa valtioneuvostolle ajatellen, että meillä on ollut tapana epäillä sellaisten maiden kuten Puola ja Unkari valtioneuvostoja. Ne riskit, joita muissa yhteiskunnissa näemme, perustuslakivaliokuntakin on nyt hyväksynyt.

”Hybridivaikuttamistilanteessa tarvitsemme selvästi määritellyn sallitun ja kielletyn rajan.”

Rautiainen muistuttaa, että korona-aikana esimerkiksi valmiuslain käyttöönottoasetukset on pitänyt altistaa eduskunnan tarkistettaviksi.

– Perustuslakivaliokunta katsoi silloin kyseessä olevan siinä määrin olennaiset hätätilaoikeudelliset elementit, että niiden pitää kuulua eduskunnan vallankäyttöpiiriin. Nyt perustuslakivaliokunta puolestaan hyväksyi rajaturvallisuuteen liittyvässä asiassa äärettömän perus- ja ihmisoikeusherkän pakolaisoikeudellisen kysymyksen siirtämisen ulos eduskunnan valtapiiristä. Se antaa valtioneuvostolle ja vieläpä sisäministeriölle hyvin paljon toimijuutta. Mutta tämä on siis viikko sitten tapahtunut perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella ja perustuslakivaliokunta on itse sen hyväksynyt.

Rautiaisen oma kanta on, että hallintovaliokunnan rajavartiolain pykäläesitykset luovat rakenteen, jota ei ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisena voitaisi säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hän katsoo, että perustuslakivaliokunnan lausunnonantajien joukosta löytyi myös samaa näkemystä.

– Mutta tämä kanta ei muodostunut perustuslakivaliokunnan kannaksi.

Kysymys kuuluu Rautiaisen mukaan nyt, onko hallintovaliokunnan mietintö riittävässä määrin perustuslakivaliokunnan lausunnon enemmistömielipiteen mukainen.

– Sanoisin, että tässä on jännitteensä, mutta pidän mahdollisena, että tämä on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukainen. Siitä huolimatta katson, että tämä on Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen. Tämä taas johtuu siitä, että näen, että perustuslakivaliokunnan enemmistön mielipidekin on Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen.

Rautiainen vertaa ehdotuksen rajavartiolain 16. pykäläksi olevan vähintään yhtä tulkinnallinen kuin Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen Nato-yhteisymmärrysasiakirja.

– Ei pitäisi olla sellaista tulkinnallisuutta. Se ei ole kenenkään etu. Potentiaalisessa hybridivaikuttamistilanteessa tarvitsemme selvästi määritellyn sallitun ja kielletyn rajan. Jos se on kovin epäselvää, ei ole hirveän vaikea keksiä, että hybridivaikuttamista harjoittava käyttää epämääräisyyttä hyväkseen, Rautiainen sanoo.

Hän näkee, että nyt on jäämässä paljon lain soveltamisen ja poliittisten suhdanteiden varaan, koska eri tahot ovat halunneet käyttää lakia omana symbolisena viestinvälittäjänään.

– Nyt perustuslakivaliokunta ja se mitä tässä kohta hallintovaliokunta vielä päälle laittaa, on venyttänyt ongelmallisuutta aika äärirajoille. Henkilökohtaisesta mielipiteeni on, että se on venyttänyt sitä rajojen yli, mutta on mahdollista esittää perustellusti myös toisenlaisia mielipiteitä. Tämä taas liittyy siihen, että tässä kohtaa perustuslakivaliokuntakaan ei selviytynyt tehtävästään niin hyvin… Se on ehkä ollut tämän vaalikauden perustuslakivaliokunnalle tyypillistä. Ei ole poikkeuksellista, että tällä vaalikaudella perustuslakivaliokunta on sakannut.

Hallintovaliokunnan mietinnössä rajavartiolakiin esitetty 16 pykälä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE