Edellisessä ennusteessa kesäkuussa ministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Valtiovarainministeriö ennakoi talouskasvun hidastuvan vuosina 2022–23 alle prosenttiin, mikä johtuu rakenteellisista tekijöistä. Seurauksena työllisyys ei perusuran mukaan juuri kohene.

– Työllisyysaste nousee 73,1 prosenttiin vuonna 2023, katsaus toteaa.

– Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla, kansantalousosastoa johtava Spolander sanoo tiedotteessa.

Oletus perustuu perusuraan, eli siihen ei ole laskettu mukaan mitään uusia työllisyystoimenpiteitä.

– Työllisten määrä kyllä kasvaa, mutta kasvu on todella hidasta, Spolander sanoi.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että työllisyysaste nousisi hallituskauden loppuun mennessä 75 prosenttiin.

Kesäkuun ennusteessa VM ei pystynyt ottamaan huomioon pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouslinjauksia, koska hallitus oli vasta aloittanut työnsä eikä konkreettisia päätöksiä ollut tehty.

Spolander alleviivasi tiedotustilaisuudessa, että VM:n perusennuste ei ennakoi taantumaa Suomessa eikä maailmanlaajuisesti. Hitaamman kasvun riskit ovat kuitenkin kasvaneet.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia. Jo ensi vuonna kasvu kuitenkin elpyy euroalueen ja monien kehittyvien talouksien vetämänä.

Julkinen alijäämä kasvaa

Julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina, vaikka Suomi on elänyt korkeasuhdanteessa. Rakenteellisen alijäämän ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

– Pitkällä aikavälillä julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, sanoi finanssineuvos Marja Paavonen tiedotustilaisuudessa.

STT–NINA TÖRNUDD

Juttua täydennetty kauttaaltaan 7.10. kello 11.42.