Vastalauseensa mietintöön jättivät sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden sekä vasemmistoliiton edustajat.

Mietinnön täysistuntokäsittely alkaa huomenna keskiviikkona. Eduskunta tiedottaa tavoitteena olevan, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion vuodelle 2024 lopullisesti 19. joulukuuta.

Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on noin 87,9 mrd. euroa. Määrärahataso on noin 6,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvion kasvu aiheutuu muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta, indeksitarkistuksista ja korkomenoista sekä panostuksista turvallisuuteen ja Ukrainan tukemisesta.

Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoihin 50 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, osaamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä veteraanien rintamalisän korotukseen.

TIEDOTTEEN mukaan valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomen talouden ja julkisen talouden tilanne voi kehittyä heikommin kuin mitä valtiovarainministeriö ennusti lokakuussa 2023. Valiokunta on huolissaan suhdanteen heikkenemisestä sekä laajemmin talouskehityksestä ja siihen liittyvistä merkittävistä epävarmuuksista, joita ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto ja maailman muiden konfliktien laajuus.

Julkinen talous kohtaa myös entistä velkaantuneempana jo aiemmin olemassa olleet haasteet, kuten väestön ikääntymisen tuomat menopaineet ja verotulojen alenemisen työikäisen väestön vähentyessä.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Vuonna 2024 valtion talousarviomenoihin kohdistuu nettomääräisiä menosäästöjä noin 0,7 miljardia euroa.

Vallitseva suhdannetilanne puoltaa valiokunnan mielestä hallituksen finanssipoliittista viritystä, jonka valtiovarainministeriö arvioi olevan vuonna 2024 elvyttävää.

Valiokunta toteaa, että Suomen talouden tilannekuva on niin vakava, että Suomi ylittää edelleen vakaus- ja kasvusopimuksessa velalle asetetun viitearvon (60 prosenttia suhteessa BKT:hen). Myös alijäämälle asetetun viitearvon (3 prosenttia suhteessa BKT:hen) osalta Suomi on kohtaamassa ilmeisen riskin viitearvon rikkomisesta.

Valiokunta pitää velkaantumiskehityksen kääntämistä välttämättömänä. Valiokunta korostaa tiedotteen mukaan, että Suomen julkisen talouden velkaantumiskehityksen taittaminen vaatii yli vaalikauden mittaisen määrätietoisen julkista taloutta vahvistavan linjan.

Valiokunta on huolissaan myös valtion taloudellisten vastuiden kasvusta. Pelkästään korkokulujen arvioidaan olevan 3,2 mrd. euroa vuonna 2023.

Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen siitä, että tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi on talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen.

Vuoden 2024 talousarvioesitys sisältää lisäyksen (noin 280 miljoonaa euroa) T&K-toiminnan rahoitukseen, joka on yhteensä noin 2,6 miljardia euroa vuonna 2024. Suoran rahoituksen lisäksi T&K-toimintaan kannustetaan verotuksen kautta.

SDP:N kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen kehui valtiovarainvaliokunnan budjetti-infossa tänään aamupäivällä valiokunnan työskentelyn olleen hyvähenkistä, vaikka asiat ovat välillä riidelleetkin.

Julkisen talouden tilannetta Räsänen kuvasi äärimmäisen vakavaksi.

– Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Jos ja kun tämä tilanne pitää muuttaa, se vaatii useamman vuoden toimenpideohjelmaa, Räsänen sanoi.

Toimenpideohjelmassa on hänen mukaansa pakko katsoa niin meno- kuin tulopuolta. Räsäsen mukaan tarvitaan kipeitä menosäästöjä ja niiden kasvuvauhtiin puuttumista. Tulopohjaa on myös laajennettava.

– Keskeisimpänä keinona velkasuhteen taittamiseen liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan vahvistaa edelleen työllisyyttä ja saada talouden kasvua vauhtiin.

Sosialidemokraatit yhtyy mietinnössä ilmeneviin huoliin, mutta työllisyyttä ja kasvua SDP vauhdittaisi eri tavalla kuin hallitus.

– Hallitushan lähtee omassa politiikassaan siitä, että nyt kun massiiviset sosiaaliturvan leikkaukset toteutetaan, sitä kautta puretaan kannustinloukkuja ja ihmiset työllistyvät. Voi hyvin käydä niin, että itse asiassa tässä tullaan vain luomaan uusia kannustinloukkuja, koska osa-aikatyön kannusteet romutetaan ja varsinkin osa-aikatyön lisääntyminen on ollut keskeinen syy viime vuosina sille, miksi meillä ylipäänsä työllisyysaste on Suomessa noussut, Räsänen kritisoi hallitusta.

RÄSÄNEN sanoi, että SDP purkaisi kannustinloukkuja tekemällä hieman isommat kevennykset ansiotuloverotukseen kuin hallitus pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja myös eläkeläisille.

SDP olisi myös valmis keventämään päivähoitomaksuja kaikissa tuloluokissa ja pitämään matkakuluvähennyksen tämän vuoden tasolla, jotta ihmisillä olisi mahdollista ottaa työtä pitkän matkan päästäkin vastaan.

Tuottavuuden kasvun aikaansaamiseksi SDP olisi ollut valmis investoimaan hallitusta enemmän TKI-rahoitukseen, jotta yrityksen investoinnit saataisiin liikkeelle.

Räsänen sanoi, että SDP on osoittanut omassa vaihtoehtobudjetissaan ja valiokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessaan pystyvänsä saavuttamaan ensi vuonna valtiontaloudessa hieman pienemmän alijäämän kuin hallitus esittää ja tekemään tämän leikkaamatta ihmisten toimeentulosta.