Valtonen kuitenkin muistuttaa, ettei suurvaltajohtajien Unkarin-kokouksen toteutuminen ole varmaa.

-  Katsotaan nyt, missä tapaaminen pidetään ja missä muodossa. On tietenkin selvää, että EU-alueelle tällaisen sotarikollisen kuin Putinin ei pitäisi olla tervetullut, Valtonen sanoi saapuessaan Luxemburgiin EU:n ulkoministerikokoukseen.

Missä tahansa EU-maassa järjestettävät huippukokoukset ovat muutenkin juridisesti kiistanalaisia silloin, jos niihin osallistuu etsittyjä rikollisia. Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Putinista pidätysmääräyksen sotarikosten takia, mutta EU-tulkintojen mukaan Venäjän johtajalla ei ole henkilökohtaista maahantulokieltoa EU:n alueelle.

STT KYSYI Valtoselta Trumpin kommenteista, joiden mukaan Donbas tulisi jakaa nykyisten rintamalinjojen mukaan.

Financial Times taas uutisoi sunnuntaina, että Trump olisi vaatinut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiltä koko Donbasin luovuttamista Venäjälle.

Lehden mukaan Zelenskyin ja Trumpin viime viikon tapaaminen olisi myös sujunut ylipäätään kireissä tunnelmissa ja Trump olisi huutanut ja kiroillut Zelenskyille.

Valtosen mukaan Trump haluaa rauhaa Ukrainaan. Ukraina ei kuitenkaan tarvitse länneltä apua minkäänlaiseen antautumiseen, vaan vahvaan puolustautumiseen, hän sanoo.

Miten EU voi varmistaa, että Trump ei päädy Putinin linjalle?

-  Kaikkein parhaiten vaikutamme asiaan niin, että vahvistamme Ukrainaa. Ukraina on osoittanut kyvykkyytensä paitsi vahvassa puolustustaistelussa, myös siinä, miten se on kasvattanut yhden kilpailukykyisimmistä puolustusteollisuuksista. Tästä hyötyvät kaikki, Valtonen sanoo.

Hänen mukaansa myös EU:n omaa pelotetta on samalla vahvistettava.

EU ON valmistellut Ukrainalle annettavaa 140 miljardin sotakorvauslainaa, joka on tarkoitus rahoittaa Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla. Keskustelut ovat yhä kesken, ja asiaa on määrä puida EU:n huippukokouksessa torstaina.

Etenkin Belgia, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa varoista sijaitsee, on ollut huolissaan sille mahdollisesti lankeavista oikeudellisista ja taloudellisista seurauksista.

Tiivistettynä laina toimisi niin, että EU antaisi Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Takauksen hoitaisivat EU-maat.

Jos yksi jäsenmaa – kuten pakotteiden kanssa venkoillut Unkari – päättäisi blokata venäläisten pakotteiden jatkon, pakotteet kuitenkin raukeaisivat ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois.

Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätökseen. Päätös on kuitenkin juridisesti hankala, ja STT:n tietojen mukaan keskustelu asiasta on yhä käynnissä EU:n juristien kesken.

-  Meidän pitäisi saada ratkaisu aikaan ennen vuoden loppua, jotta Ukraina ei joudu vaikeaan tilanteeseen, mutta en tiedä, miten todennäköistä se on, eräs korkea EU-virkamies kuvaili.

Valtonen sanoi toivovansa, että lainasta saadaan sopu.

-  On täysin oikein ja juridisesti perusteltua, että Venäjältä jäädytettyjä varoja käytetään sen aiheuttaman tuhon korvaamiseksi. Tähän löydetään kyllä varmasti oikeudellisesti kestävät ratkaisut.

SAMALLA EU valmistelee myös Venäjään kohdistuvaa 19. pakotepakettia, jossa EU haluaa muun muassa kieltää nesteytetyn maakaasun tuonnin vuoden 2027 alusta lähtien.

Pakotepaketin hyväksyntä on kuitenkin jumissa Slovakian vastustuksen vuoksi, ja onkin todennäköistä, että päätös tästäkin siirtyy torstain huippukokoukseen.