Valtonen korosti avauspuheessaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa (Etyk) 50 vuotta sitten hyväksytyn Helsingin loppuasiakirjan merkitystä ja muistutti Venäjän rikkoneen sen periaatteista jokaista Ukrainassa. Samalla hän kehotti kaikkia jäsenmaita jatkamaan Ukrainan tukemista kohti pysyvää ja oikeudenmukaista rauhaa.

Valtonen sanoi olevansa vakuuttunut, että se, miten sota Ukrainassa päättyy kansainvälisen oikeuden ja Etyjn periaatteiden näkökulmasta, muokkaa ratkaisevasti rauhan ja vakauden edellytyksiä koko Etyjin alueella ja laajemminkin.

- Voimme toimia paremmin. Voimme olla rohkeampia, Valtonen linjasi.

Kaksipäiväiseen kokoukseen Wienissä osallistuu yli 40 ulkoministeriä Etyjin yhteensä 57 jäsenvaltiosta. Näyttävimmät pois jääneet ovat Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit Marco Rubio ja Sergei Lavrov.

Suomen puheenjohtajuudesta kaavailtiin aiemmin Etykissä vuonna 1975 syntyneen ”Helsingin hengen” näyttävää juhlavuotta, mutta haaveet kariutuivat viimeistään Venäjän 2022 aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Joulukuun perinteinen ulkoministerikokous päätettiin järjestää Suomen sijasta Etyjin päämajassa Wienissä. Virallinen perustelu on halu vähentää lentomatkustamista ympäristösyistä. Suomen on kuitenkin arveltu halunneen varmistaa jo ennakolta, ettei Lavrovin mahdollinen saapuminen maahan tulisi ajankohtaiseksi.

Myös useita vuosia jatkunut kiista Etyjin budjetista on yhä ratkaisematta, eikä järjestöllä ole ollut hyväksyttyä budjettia sitten vuoden 2021. Valtonen muistutti puheessaan Venäjään viitaten, että tämä johtuu vain yhdestä jäsenvaltiosta.

- Tässä järjestössä tangoon ei tarvita kahta tai 56:ta vaan 57, Valtonen muistutti yksimielisyyden vaatimuksesta.

AIEMPIEN vuosien määrärahojen puitteissa toimiminen on aiheuttanut rahoitusongelmien lisäksi monia hankaluuksia käytännön työlle Etyjin sihteeristössä.

Ulkoministeri Lavrovin aiemman tulkinnan mukaan länsimaat ovat ottaneet Etyjin välineeksi toiminnassaan Venäjää vastaan. Riitelystä huolimatta Venäjä ei ole osoittanut halua erota Etyjistä, eikä jäsenmaan erottaminen muiden toimesta ole mahdollista.

Valtonen sanoi Etyj-konferenssissa Helsingissä viime kesänä, että Helsingin periaatteet voivat Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta hyvin ja Helsingin henki elää. Hänen mukaansa Etyjin ei kuitenkaan pidä ottaa kollektiivista vastuuta jonkun muun väärästä toiminnasta.

Tulevaisuudessa Etyjillä voisi olla jonkinlainen rooli Ukrainan tulitauon tai aselevon valvonnassa. Tavoite on vielä hyvin kaukainen sodan yhä jatkuessa.

VALTOSEN rooli Etyjin puheenjohtajana nousi uutisotsikoihin viime lokakuussa hänen vieraillessaan Georgiassa. Valtonen julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän vieraili seuraamassa opposition rauhanomaista mielenosoitusta maan pääkaupungissa Tbilisissä. Videolla Valtonen kertoi tukevansa mielenosoittajien oikeuksia demokratiaan, sananvapauteen ja perusihmisoikeuksiin.

Video suututti Georgian hallituksen, ja Valtosen tapaaminen pääministeri Irakli Kobakhidzen kanssa peruuntui. Osapuolet tosin olivat erimielisiä siitä, kumpi tapaamisen oli perunut.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) asettui tukemaan Valtosen toimintaa.

- Etyjin toiminnan periaatteisiin kuuluu myöskin kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja tapaaminen, eli tämä on täysin perusteltua, Orpo kommentoi.

Suomen jälkeen Etyjin puheenjohtajuus siirtyy ensi vuodeksi Sveitsille, mutta vuoden 2027 puheenjohtajasta riidellään yhä. Valtosen mukaan sekin johtuu yksin Venäjästä.