Jos sodan uhrille asetetaan rauhansopimuksessa puolustusvoimia koskevia rajoituksia, vähintään vastaavat on Valtosen mukaan kohdistettava hyökkääjään.

-  Historiallisesti Venäjä on ollut uhka naapurimailleen, eikä toisinpäin. Tuskin tälle Moskovassa hurrataan, mutta varmasti löytyy kansainvälistä tukea, Valtonen sanoi.

Hänen mukaansa Venäjä ei ole vieläkään osoittanut merkittävää kompromissihalukkuutta rauhanneuvotteluissa. On siksi myös epärealistista saada aikaan mitään kattavaa rauhansuunnitelmaa huomiseksi.

VALTOSEN mukaan kiireisin kysymys EU:ssa on nyt ratkaista kysymys jäädytetyistä venäläisvaroista ja niiden käytöstä. Hän sanoi olevansa toiveikas, että joulukuun EU-huippukokouksessa asiasta saadaan jonkinlainen tyydyttävä ratkaisu Ukrainan rahoituksen suhteen.

-  Suomen kanta on ollut jo pitkään se, että jäädytetyt varat olisivat tehokkain tapa edetä tässä kysymyksessä.

Hän myös sanoi, että oikeudellisesti varojen käyttö on selkeä asia ja EU:n päätäntävallassa.

Ukrainalle annettavassa sotakorvauslainassa on kyse lainasta, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla ja jonka Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia.

Jäädytettyjen varojen lisäksi muina rahoitusvaihtoehtoina Ukrainalle on kaavailtu jäsenmaiden ottamaa yhteisvelkaa tai tukia jäsenmaiden omista budjeteista.

EUROOPAN komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuitenkin tähdensi keskiviikkona pitämässään puheessa, että EU:n veronmaksajien rahat eivät yksin voi kattaa koko rahoitusta Ukrainalle.

-  En näe mitään skenaariota, jossa vain eurooppalaiset veronmaksajat yksin maksaisivat laskun, von der Leyen sanoi.

Hänen mukaansa komissio aikoo pian antaa sotakorvauslainasta suunnitellun oikeudellisen tekstin jäsenmaiden puntaroitavaksi, mutta hän ei täsmentänyt aikajanaa tarkemmin.

Sotakorvauslainan tiellä seisoo ennen kaikkea Belgia. Jäädytetyistä varoista valtaosaa hallinnoiva Belgia on asettunut poikkiteloin varojen käytössä, sillä se on pelännyt itselleen lankeavia oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia.

EU:n pitäisi kuitenkin saada lainasta kiireesti sopu, jotta Ukrainan rahoitustarpeet saataisiin turvattua. Maan varojen on arvioitu loppuvan ensi kevääseen mennessä.

Politico-lehti kertoi keskiviikkona, että EU-komissio on valmistellut myös varasuunnitelmaa siltä varalta, että Belgia ei anna lainalle vihreää valoa.

Lehden mukaan yksi kannatusta keräävä vaihtoehto on niin sanottu siltarahoituslaina, joka rahoitettaisiin EU:n yhteisellä velanotolla ja jonka avulla Ukraina pysyisi toimintakykyisenä ainakin ensi vuoden alun ajan. Tämä antaisi lisäaikaa täysimittaisen korvauslainajärjestelyn luomiselle Venäjän varoja käyttäen.

Teksti: STT/Sanna Raita-aho, Anniina Korpela

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 15.14.