Hallitus aikoo lykätä 1. lokakuuta voimaan tulevaa uutta vammaispalvelulaki vuoden 2025 alkuun.

Opposition edustajat perustelivat ulosmarssiaan eduskunnan Valtiosalin infossa valiokunnan hallituspuolueita edustavien jäsenten otteilla, joita he pitivät parlamentaaristen toimintatapojen vastaisena.

SDP:n Kim Bergin mukaan hallituspuolueet pyrkivät kaventamaan opposition mahdollisuuksia jättää esityksestä oman vastalauseensa.

– Tämä on nyt ensimmäinen iso esitys ja meillä on paljon esityksiä tulossa. Toivotaan, että hallitus suhtautuisi lainsäädöntäprosessiin parlamentaarisesti, asiallisesti ja toiminta oli yhteistä ja yhdessä pystyisimme vaikuttamaan asioihin, Ilmari Nurminen (sd.) huomautti.

Valiokunnan varajäsen, perhe- ja peruspalveluministeriä viime kaudella tuurannut Aki Lindén (sd.) näki hallituksen temppuilun taustalla säästöpyrkimykset.

– Tässä on kyse ihan puhtaasta säästöstä. Nyt on arvioitu, vaikka se arviointi on vaikeata, että lakiesityksen kustannusvaikutus nykytilaan verrattuna on 136 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on ajateltu, että sitä lykätään vuodella mutta nyt se lykkäys menikin vuosi ja kolme kuukautta eteenpäin, jolloin se säästää ensi vuoden talousarviosta 136 miljoonaa ja neljäsosan siitä sitten tältä vuodelta eli kolmelta kuukaudelta, Lindén summasi.

Sote-valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) kiisti, että hallitus tavoittelisi säästöjä.

– Missään nimessä ei ollut kyse säästöistä.

Siihen nähden, että Laiho kiisti säästöt, hän puhui yllättävän paljon rahasta. Laihon mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus oli varannut viime keväänä eduskunnassa hyväksytylle vammaispalvelulaille liian vähän rahaa.

– Virkamiehet olivat valtiovarainministeriössä arvioineet, että rahaa tarvitaan (vammaispalvelulain toteutukseen) enemmän. On arvioitu, että tämä voisi maksaa, jos se sellaisenaan menisi voimaan, satoja miljoonia, jopa miljardin. Se olisi kestämätön tilanne. Se johtuu nimenomaan siitä, että tämä laki on niin epätarkkarajainen. Siinä ei ole selvästi sanottu, ketä tämä laki koskee ja kenellä on siihen oikeus.

SOTE-valiokunnan puheenjohtaja, entinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), jonka johdolla ministeriö vammaispalvelulain valmisteli, muistutti, että kyse on ihmisoikeuksista.

– Hyvin suuri yksimielisyys (viime kaudella) oli, että Suomi parantaa vammaisten oikeuksien turvaamisessa omaa juoksuaan. Suomi on saanut vuonna 2018 ihmisoikeusrikkomuksesta rapsut ja tätä kautta henkilökohtaisen avun tosiasiallista saantia tässä maassa on parannettava.

Uusi laki olisi Kiurun mukaan estänyt ihmisoikeusrikkomuksen jatkumisen.

Laiho totesi, ettei lapsia koskevien pykälien irrottaminen olisi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ollut mahdollista.

– Tämä on tietenkin iso kokonaisuus ja sitä on pitkään valmisteltu. Se ei ole helppo yhtälö. Se, että otetaan irralleen jotakin muuta sieltä, niin se ei vain oikein tahdo toimia, kun siinä monta eri vaikutusta mitä pitää kokonaisuutena arvioida.

Laihon mukaan hallitusohjelmassa on varattu 20 miljoonaa euroa nepsy-lasten kuntoutukseen paikkaamaan vammaispalveulain lykkääntymisestä aiheutuvia puutteita.

– Se tullaan nyt arvioimaan, että millä tavalla ja kenelle se kohdennetaan.

Laiho toivoi, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tulisi edellisten kausien sote-käsittelyistä tutulla tavalla taistelutannerta.

– Toivon ilman muuta, ettei näin ole. Me haluamme tietenkin työrauhaa ja hyvät työskentelyolosuhteet.

OLI ilmeistä, että Laihon ja sote-valiokunnan opposition edustajien tulkinta vammaispalvelulakia koskevan mietinnön käsittelystä ovat hyvin kaukana toisistaan.

– Oli harmillista, että näin tapahtui, että oppositiopuolueet sieltä lähtivät eivätkä kantaneet vastuutaan viedä tämä asia loppuun asti. Hallituspuolueilla on enemmistö. Hallitus tuo esitykset ja opposition asema on se, että he pystyvät sparraamaan ja tuomaan omia esityksiään mukaan ja otetaan tietenkin ne kaikki mahdolliset, jotka on mahdollista sinne ottaa, Laiho sanoi.

Oliko tässä nyt riittävästi aikaa sparrata?

– Kyllä tässä ihan riittävästi ainakin omasta mielestäni. Me keskustelimme kyllä todella pitkään. Esimerkiksi eilen aloitimme aamulla todella aikaisin ja lopetimme illalla myöhään.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kommentoi vammaispalvelulain lykkäämistä näin perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa:

“Kaiken kaikkiaan voimaantulon lykkäämisestä syntyvää lopputulosta ei voida pitää perustuslain 22 §:n mukaisena perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamisena. Kun nyt ehdotetun voimaantulon siirtämisen myötä jatkettaisiin oikeustilaa, joka ei täytä perustuslain ja varsinkaan vammaissopimuksen vaatimuksia, voimaantulon siirrosta saattaakin syntyä oikeusprosesseja kotimaisissa tuomioistuimissa ja ihmisoikeussopimusten kansainvälisissä valvontaelimissä.”