Sekä työnantajakeskusjärjestö EK:n että toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan ajatus siitä, että palattaisiin vanhaan sopimukseen ja vanhoihin sääntöihin, on mahdoton. Samoilla linjoilla on akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus määrää jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa. Lisäksi julkisen talouden velka ei saa nousta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

-  Nyt sopimus on monista syistä vesittynyt todella pahasti, EK:n pääekonomisti Penna Urrila toteaa.

Jäsenmaiden velkasuhteet ovat keskimäärin reilusti yli 60 prosentin. Suomellakin on ollut jo pidemmän aikaa vaikeuksia velkatavoitteessa.

-  Vanha sääntökehikko on täysin toimimaton, eikä sitä pystytä noudattamaan, joten se ei myöskään kovin hyvää luottamusta herätä. Sen oikeutus on siten heikentynyt aika vahvasti, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo.

Sääntöjen tarkoituksena on alun perin ollut toimia ikään kuin kulmakivenä taloudenpidossa euroalueella. Suomessakin on perusteltu erilaisia valintoja näillä säännöillä.

EU-KOMISSIOLTA odotetaan keskiviikkona ehdotusta siitä, miten vakaus- ja kasvusopimusta pitäisi uudistaa. Komission kannasta on tihkunut julkisuuteen tietoja ennakkoon. Niiden mukaan komissio tavoittelee säännöstöä, joka olisi paremmin räätälöity kullekin jäsenmaalle.

-  Tiukkojen numeroarvojen sijaan komission ehdotuksessa pyritään huomioimaan maiden erilaiset tilanteet. Jäsenvaltioille tehtäisiin useampivuotinen suunnitelma, jonka kautta ne sitoutuisivat vähentämään velkaantumistaan, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa suunnitelmista tulisi sitovia, mutta sopeutuskeinojen valinta jäisi enemmän maalle itselleen päätettäväksi.

Miettinen pitää ehdotusta pääosin kannatettavana.

NYKYISELLÄÄN säännöissä edellytetään, että jos maa ylittää 60 prosentin velka-asteen, sen pitäisi pyrkiä vähentämään tämän ylittävää velkaa viidellä prosentilla vuosittain.

STTK:n Lainàn mukaan olisi täysin epärealistista odottaa, että esimerkiksi Italia pystyisi vähentämään velkasuhdettaan siinä tahdissa.

-  Jopa hyvänä vuotena viiden prosentin pudotus olisi harvinainen tapaus.

Komission suunnitelmista tihkuneiden tietojen perusteella 60 prosentin velka-asteeseen palaamista ei edellytettäisi jatkossa enää nykysääntöjen mukaisessa aikataulussa.

EK näkee lähtökohtaisesti hyvänä, että kriteerit olisivat maakohtaisia.

-  Maat ovat erilaisia, ja niillä on eri edellytykset hoitaa velkaa, Urrila toteaa.

Urrilan mukaan ehtoja julkisen talouden hoidon vaatimuksista ei kuitenkaan saisi höllätä nykyisestä. Jäsenmaiden pitäisi nähdä oma etunsa niistä nykyistä paremmin.

-  Heillä pitäisi olla myös oma intressi hoitaa julkista taloutta hyvin ja vastuullisesti.

Saila Kiuttu / STT