Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.

Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan. Yhä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa tuloihin nähden. Uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.

– Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen sanoi pankin tiedotteessa.

Vanhanen toteaakin, että Suomen Pankin ulostulo heijastelee työryhmän työtä. Vanhanen jakaa Suomen Pankin huolen.

– Pidän perusteltuna sitä, että luodaan rajoja ja tätä koskeva esitys kesän aikana kyllä laitetaan lausunnolle, hän toteaa.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ehdotti vuonna 2019, että Suomeen tulisi kotitalouksien tuloihin sidottu velkakatto. Iso osa uusista lainoista määriteltäisiin siten, että kotitalouden kokonaisvelat olisivat lainaa otettaessa maksimissaan 450 prosenttia suhteessa vuoden bruttotuloihin. Laina-aika olisi 25 vuotta.

Suomen Pankki taasen näkee nyt, että velkaa voisi olla enintään 500 prosenttia ja laina-aika 26 vuotta.

Vanhanen ei anna tässä vaiheessa eksaktia arviota siitä, mihin velkakaton rajaa esitetään tai mikä olisi laina-aika.

– Se selviää sitten, kun lakiluonnos laitetaan lausunnoille.

Hän kuitenkin muistuttaa, että työryhmätyöstä on kulunut parisen vuotta ja siihen nähden hinnat ovat nousseet ripeästi suhteessa ihmisten tuloihin.

– Tuolloinen 450 prosentin raja suhteutettuna asuntojen hintakehitykseen vastaa tällä hetkellä noin 500 prosentin rajaa eli valintaa pitää tehdä suunnilleen tällä tasolla. Se on oikeastaan hätkähdyttävän suuri ero.

Lainaehtojen kiristyminen voisi tarkoittaa sitä, että monen olisi vaikea päästä asuntoon käsiksi etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat ovat korkealla.

Vanhanen sanoo suoraan, että valmistelua tehdään siitä näkökulmasta, että halutaan hillitä kotitalouksien velkaantumista.

Toisaalta hänen mukaansa velkakaton raja pitäisi asettaa niin, että se tämän hetken tilanteen mukaan olisi mahdollisimman neutraali ja että se samalla hillitsisi tulevaisuuden hintojen nousua suhteessa ansiotulojen nousuun.

– Ehkä joitakin huippuja se tällä hetkellä voisi karsia, mutta lähes kaikki nyt esimerkiksi tänä vuonna lainan saaneet saisivat uudessa järjestelmässä samoilla ehdoilla lainan. Ei ole tarkoitus tehdä mitään olennaista leikkausta siihen, miten tällä hetkellä lainoja saadaan.

Vanhanen toteaa, että jos pari vuotta sitten olisi laittanut 450 prosentin rajan kokonaisveloille, se olisi hillinnyt tähän päivään saakka lainojen määrän kasvua.

– Nyt on varmaan hyvä laittaa sellainen raja, että sen myönteiset tulokset näkyvät sitten jatkovuosina.

– Eli ajatus on se, että kun lainaan asetetaan rajoja niin asuntokauppaa ja asunnon hintaa ei kasvateta suuremmaksi ja suuremmaksi sillä, että saat pidemmän ja pidemmän lainan ja enemmän ja enemmän lainaa vaan olisi vastuullinen raja. Silloin myös rakentajat ja myyjät joutuvat ottamaan huomioon, ettei sitä maksateta sillä, että nuoret joutuvat velan vangiksi koko eliniäkseen.

Myös asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi Suomen Pankin mielestä säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.

Vanhanen muistuttaa, että samaan kokonaisuuteen valtiovarainministeriön valmistelussa kuuluu myös taloyhtiölainojen harkinta.

Niidenkin osuus kotitalouksien velasta on kasvanut. Vanhanen toteaa, että pohdinnassa on muun taloyhtiölainan enimmäismäärä ja suhtautuminen lyhennysvapaisiin. Sen sijaan vastikkeiden verovähennysoikeutta ei käsitellä käsillä olevassa hankkeessa.