– Kevään mittaan Suomen saamat rokoteannosmäärät ovat merkittävässä kasvussa, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo.

Tammikuussa Vanhanen totesi Demokraatille uskovansa niin terveys- kuin taloushyötyihin, mikäli rokotuksia voitaisiin keskittää toisaalta suuremmille taudin riskialueille ja toisaalta alueille, joissa hyöty talouden kannalta on suurin.

– Lähinnä ovat mielessä ne alueet joissa ilmaantuvuus on kaikkein suurin ja jossa myös taudin leviämis- ja ryöstäytymisvaara on suurin koko yhteiskunnan kannalta, Vanhanen tähdensi tuolloin ja lupasi keskusteluttaa hallitusta asiasta.

– Tähän mennessä ei ole tehty sellaista linjausta, että rokottamista eriytettäisiin alueittain. Siinä on puolensa ja puolensa.

– Siitä eteenpäin rokotusvauhti kasvaa niin paljon, että luulen, että samanlaista tarvetta alueelliselle pohdinnalle ei enää ole, Vanhanen arvioi.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi eilen ennen iltakoulua keskustan pitävän erityisesti työterveyden rokotustoimintaa esillä iltakoulussa.

Vanhanen muistuttaa, että työterveyden hyödyntäminen on ollut alusta asti mukana hallituksen strategiassa.

Vanhanen avaa Demokraatille samalla omaa ajatteluaan rokotusten etenemisestä ja kuntien ja työterveyden roolista.

Vanhanen pitää tärkeänä, että siirryttäessä aikanaan alle 70-vuotiaan terveen aikuisväestön rokottamiseen hyödynnetään työterveysjärjestelmää.

– Keskustassa myös tiedostetaan se, että massarokottamisen volyymi on kunnissa. Työterveysjärjestelmä täydentää sitä, Vanhanen painottaa.

Vanhasen ajattelussa työterveyden suurin etu olisi, että se pystyy valitsemaan ”avainryhmiä” rokotukseen työelämän piiristä. Vanhanen tarkentaa tätä puhumalla ”työelämän ja talouden kannalta kriittisistä henkilöistä”.

Yhdenvertaisuussyistä yhteiskunta ei tällaista valintaa pystyisi Vanhasen mukaan tekemään.

– Kaikki tämä mitä sanon koskee vaihetta, jossa kaikki riskiryhmät on jo rokotettu. Kun siinä vaiheessa ollaan, rokotteiden viikkomäärä on huomattavasti isompi. Tietyllä tavalla tämän kysymyksen painoarvo vähenee, Vanhanen toisaalta huomauttaa viitaten kysymykseen työterveyden tekemästä priorisoinnista.

Hallituksen piirissä mistään ohjeista työterveydelle ei ole Vanhasen mukaan puhuttu.

– Olen itse tämän sanonut hallituksen neuvotteluissa aika kauan aikaa sitten, että työterveys pystyy sisällään tekemään sen priorisoinnin, Vanhanen kertoo.

– Työterveys on itsenäinen toimijataho, heillä on suhteet työnantajiin. Minun ajattelutavassa he itse ratkaisevat ja työpaikat voivat vaikuttaa itse siihen, miten rokotetaan.

– Parhaimmillaankin alleviivaan sitä, että rokottamisen kapasiteetti on kunnallisella ja julkisella terveydenhuollolla, ylivoimainen valtaosa rokotetaan sen kautta, Vanhanen sanoo.

Vanhanen toteaa, että hallituksen iltakoulussakin nousi vahvasti esiin se, että julkisen rokotustoiminnan kautta toteutuu yhteiskunnan velvollisuus kaikkia kansalaisia kohtaan.

Tänään on kerrottu, että Tanska ja Norja keskeyttävät Astra Zenecan koronarokotteen käytön toistaiseksi. Syynä ovat useiden ihmisten saamat vakavat veritulppaoireet. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko rokotusten ja veritulppien välillä yhteys.

Mitä Astra Zenecan rokotteen käytölle lopulta tapahtuu, ei voida vielä arvioida. Vanhanen lähinnä muistuttaa Suomen tilanneen ison määrän usean rokotevalmistajien rokotteita.