Sen vuoksi Mäenpään lausuntoa käsitellään myös toisin kuin esitutkintaan niin ikään päätyneitä Sebastian Tynkkysen (ps.), Päivi Räsäsen (kd.) ja Hussein al-Taeen (sd.) lausuntoja.

Mikäli syyttäjä toteaisi esitutkinnan valmistuttua, että Mäenpää olisi asetettava syytteeseen esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, eduskunnan 5/6-määräenemmistön täytyisi perustuslain mukaan ensin puoltaa Mäenpään syytesuojan poistamista. Jos näin tapahtuisi, Mäenpään tapaus etenisi normaalisti käräjille.

Vanhanen on jo aiemmin Demokraatin haastattelussa sanonut, että pitää odottaa esitutkinnan valmistumista ja syyttäjän päätöstä. Koska eduskunta saattaa joutua syytöskynnyksen arvioinnissa tuomarin rooliin, pitää kansanedustajien osata pitää suu supussa.

Puhemies Vanhasella oli sama viesti tänään, kun hän kävi mediatilaisuudessa eduskunnassa läpi eduskunnan tällä viikolla alkavan syysistuntokauden asioita.

Vanhanen muistutti, että edustajat joutuvat äärimmäisen harvoin tuomarin rooliin. Hän penäsi edelleen malttia. Ennen päätöskäsittelyä ei pitäisi tuoda julki omaa kantaa siihen, mikä on tuomarin loppuratkaisu.

– Tällä on merkitystä myös miten kansalaiset kokevat oikeusvaltion toiminnan.

Siitä Vanhasella on vakaa mielipide, että mistä tahansa asiasta eduskunnassa voi ja saa puhua. Mutta yhtä lailla hän uskoo, että puheen voi tehdä loukkaamatta yksittäistä ihmistä tai kansanryhmää.

– Tähän meidän edustajien pitää myös omassa puheenparressa oppia ja tottua. Tämä ei koske vain eduskuntaa vaan laajemminkin kansalaiskeskustelua.

Vanhanen ei pidä reaalisena uhkana sitä, että joutuisi poliisitutkintaan, mikäli kansanedustaja noudattaa pelisääntöjä.

– En tiedä yhtään aihepiiriä, jossa mielipidettä ei voisi ilmaista tavalla, jossa siihen ei sisälly toisia loukkaavaa tai leimaavaa toimintatapaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on jo aiemmin ilmoittanut, ettei perussuomalaiset salli rikossyytteen nostamista Mäenpäätä kohtaan. Toisin sanoen eduskunnassa ei nähdä tilannetta, jossa 5/6 kansanedustajasta kannattaisi syytettä.

Kaiken Vanhasen toppuuttelun jälkeen mediatilaisuudessa kyseltiinkin puhemieheltä, miten hän tähän suhtautuu tällaiseen ennakkoilmoitukseen.

– Minä luulen niin, että jos kansalaiset jonkin oikeudenkäynnin alla kuulisivat, että tuomari jo etukäteen ilmoittaa ennen tutkintaa kannan, sitä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Voi sanoa, että tätä samaa periaatetta pitäisi kyllä korkeimman lainsäätäjän noudattaa omassa toiminnassa, silloin kun joutuu niin sanotusti tuomarin rooliin. Toivon tässä malttia, Vanhanen sanoi.

Hän painotti, ettei saa syntyä kuvaa, että Suomessa poliittinen johto pyrkii vaikuttamaan jollain tavalla viranomaisten tutkintaan ja johtopäätöksiin. Tilanne on vaikea, vallankin nyt neljä kansanedustajaa on tutkinnassa ja siksikin Vanhasen mukaan ei saisi yhden tapauksen kohdalla ryhtyä painostamaan poliittisesti.

– Me säädämme lait ja viranomaiset soveltavat lakia. Jos lakia halutaan muuttaa, se on hallituksen ja eduskunnan asia. Toivoisin, ettei synny sellaista asetelmaa, jossa samaan yksittäisen keissin kautta käydään lain muuttamistarvetta ja ikään kuin lain muuttamisen tarve olisi motiivina jollekin tietylle toimintatavalle tai päätökselle tässä keississä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) on vaatinut, että lakipykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on syytä ottaa uuteen tarkasteluun.

Vanhaselta kysyttiin myös, jos yksi puolue uhmaa pykäliä, miten siihen voidaan puuttua?

– Tämä on tällainen julkisen keskustelun aihe. Siinä mitataan sitä, miten oikeusvaltioperiaatteeseen suhtaudutaan. Aikanaan kun lainsäätäjä on tällaisen mahdollisuuden luonut, siinä on tietysti haluttu suojella parlamentaarista immuniteettia (koskemattomuutta). Se on ollut se tavoite. Varmaan voisi kuvitella, että on yhteiskunnallisia tilanteita, joissa on aidosti tärkeää pitää immuniteetista huolta.

Vanhanen toteaa, että kansanedustajalla on imperatiivinen mandaatti eli hän on vastuussa toimistaan omille äänestäjilleen. Toinen puoli on kuitenkin Vanhasen mukaan se, että pitää noudattaa perustuslakia.

Järjestelmässä, jolla kansanedustajia tällä hetkellä oikeudellisesti arvioidaan, Vanhanen ei näe ongelmia.

– Järjestelmä on minusta ok. En minä siinä muutostarpeita näe. Nyt tulee tietyllä tavalla mitattua se, onko eduskunnan pöntöstä oikeus lain edessä ilmaista eri tavalla asiaa kuin tavallisen kansalaisen, Vanhanen sanoi Demokraatille mediatilaisuuden jälkeen.

Vanhasen mukaan ilmassa on ainekset keskustelulle, jossa syntyy mielikuva siitä, että riippuen ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta samasta teosta kohtelu on erilainen.

– Yleensä johtopäätöksen pitäisi olla se, että kansanedustajaa myös tässä talossa tehdyistä teoista lain edessä kohdellaan samalla tavalla kuin toista kansalaista tämän talon ulkopuolella. Toinen kansalainen ei koskaan saa sellaista tukea, että jokin toinen taho ilmoittaa, mitä tuomarin pitää päättää, Vanhanen selventää medialle.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) sanoi Ylelle pitävänsä eduskunnan kannalta erityisen ongelmallisena sitä, että perussuomalaisten Mäenpään istuntosalissa esittämät lausumat päätyivät poliisin pöydälle ilman, että eduskunta itse ehti asiaan puuttua.

– Eduskunnan pitäisi itse omassa keskuudessaan huolehtia siitä, että kielenkäyttö on asiallista ja perustuslain mukaista ja siinähän on puhemiehellä isot työkalut käytettävissään, hän sanoi.

Matti Vanhanen totesi mediatilaisuudessa, että Mäenpään kommentit sanottiin aivan istunnon lopussa ja varapuhemies ei ehtinyt reagoida asiaan.

Mäenpään kanssa käytyä keskustelua Vanhanen ei kommentoinut.

– Aina kun katsotaan, että eduskunta on tavalla tai toisella rikkonut periaatetta, jota on määrätty noudatettavaksi, siitä seuraa keskustelu puhemiehen kanssa, Vanhanen sanoi yleisellä tasolla.