”Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki”, Niinistö sanoi.

Tämän jälkeen hän jatkoi valmiuslakien uudistamiseen ja tuntui haluavan eduskunnan laittavan niiden työstämiseen vauhtia.

”Vihdoin käynnistynyt, parlamentaarisessa yhteistyössä tehtävä valmiuslain uudistustyö on tässä ajassa tarpeellinen aloite. Maailma tapahtumineen ei kuitenkaan välttämättä odota, että saamme valmiutemme ja lakimme kaikessa rauhassa kuntoon. Kaikissa asioissa ei ole viisautta kiiruhtaa hitaasti”, Niinistö sanoi.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo olevansa valmiuslain uudistamiessa samaa mieltä kuin tasavallan presidentti.

– Mieluummin nopeasti kiiruhtaen kuin hitaasti, Vanhanen sanoo.

– Valmiuslaissa kannattaisi jo tällä kaudella tehdä ne osat, joista on selkeä enemmistö saatavissa. Mieluummin nopeammin, sitä työtä voi sitten jatkaa jatkossa. Esimerkiksi presidentin maininta hybridioperaatiosta on hyvä esimerkki, hän lisää.

”Olen jo aikaisemmin kantanut huolta siitä, että turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa. Puhutaanpa hybridistä tai muusta laaja-alaisesta vaikuttamisesta, haaste Suomelle on selvä. Ennakointia ja valppautta kysytään myös lainsäädäntötyössä. Tuudittautuminen vanhaan voi tehdä meistä houkuttelevan kohteen monenlaiselle vaikuttamiselle ja toiminnalle”, Niinistö totesi valtiopäivien avajaispuheessa.

Valmiuslain uudistaminen vaatii perustuslain muuttamisen kaltaisen säästämisjärjestyksen.

Sisäministeriöllä on käynnissä hanke, joka arvioi lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Hankkeessa tarkastellaan etenkin ulkomaalaislakia, lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta ja rajavartiolakia. Työryhmä tekee ehdotuksensa tarvittavista lainmuutoksista, minkä jälkeen muutokset on tarkoitus valmistella sisäministeriössä viipymättä.

Vanhanen itse väläytteli omassa eilisessä valtiopäivien avajaisten puheessaan perustuslain uudistamista.

Hänen mukaansa nyt voisi olla sopiva aikajänne arvioida, onko järjestelmä päätöksentekokyvyn kannalta ajan vaatimassa kunnossa.

”En ole esittämässä, että tämän eduskunnan aikana ryhdyttäisiin mahdollisten muutosten linjaamiseen, mutta nyt koolla olevien kokemus ja elämänviisaus kannattaa hyödyntää siten, että kaikissa puolueissa ja eduskuntaryhmissä tehtäisiin ajatustyötä, jonka tulokset voitaisiin ensi vaalikaudella hyödyntää”, Vanhanen sanoi.

Vanhanen selvittää Demokraatille, että korona-aikana on havaittu, että kohta 25 vuotta vanha perustuslaki on tullut melko moneen kertaan koronatoimenpiteitä harkitessa vastaan.

– Oikeastaan kannustin puheessani siihen, että tämän eduskunnan jäsenet, kun ovat tämän kaiken kokeneet ja nähneet, kokoaisivat vähän ajatuksiaan ja kypsyttelisivät asiaa, jos sitten ensi vaalikaudella olisi valmiutta lähteä perustuslakia tarkastelemaan.

Perustuslakiin liittyen Vanhasen mukaan kysymys poliittisen johdon ja viranomaisvallan välisestä suhteesta on hyvä käydä läpi. Vanhanen toteaa, että koronan alussa Ruotsi omaksui hyvin viranomaiskeskeisen johtotavan ja Suomi taas korosti poliittisen johdon johtovastuuta.

– Ainakin koronan alkuvaiheessa Suomen malli oli selvästi parempi. Nyt voisi sanoa, että koronanhoidon jälkimmäisellä puoliskolla meillä on vähän sellainen sekajärjestelmä, jossa on poliittista johtajuutta ja hyvin paljon viranomaisjohtajuutta. Kansalaiset ovat pudonneet kärryiltä.

– Varsinkin politiikan ja valtiosäännön tutkijoita rohkaisisin tämän tasapainon arviointiin.

Vanhanen itse näkee, että koronan kaltaisessa kriisitilanteessa kynnys ei saisi olla liian korkea siihen, että poliittinen johto pääministerin johdolla voi ottaa kriisijohtamisen käsiinsä.

Koronanhoidon lisäksi Vanhanen otti puheessaan esiin mahdolliset taloudelliset kriisit ja sen miten perustuslaki soveltuu niiden hoitamiseen. Samansukuisia vaikeuksia kuin koronan hoidossa voisi syntyä hankalan talouskriisin oloissa.

Vanhasen mukaan jo vuosien ajan on ollut piilevää kritiikkiä perustuslain turvaan, joka kytkeytyy valtion budjettivarojen käyttöön.

– Ehkä talouden puolella on kyse ennen muuta siitä, jos tulee tarve nopeisiin säästötoimenpiteisiin. Siellä törmätään samalla tavalla perustuslain kansalaisille suomaan turvaan ja suojaan kuin on koronan osalla tapahtunut.

Hän näkee, että esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa voi tulla ongelmia perustuslain kanssa.

Asia liittyy myös rahan käyttöön, ei vain säästötoimenpiteisiin.

– Puolin ja toisin. Korona osoitti, että voi tulla sellaisia yllättäviä kriisejä, joita ei ole osattu ajatellakaan, kun on perustuslakiakin säädetty.

Vanhanen painottaa, että perustuslain uudistamisessa tarvitaan kuitenkin pitkää kypsyttelyä.

– Eduskunnassa on edelliseltä eduskuntakaudelta aika paljon edustajia, jotka olivat sen hetken talouden korjaamisessa mukana. Nyt tällä kaudella koronan hoidosta on kertynyt poikkeuksellisen paljon kansanedustajatason kokemusta. Kannustaisin, että varsinkin ne edustajat, jotka ovat esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa, ryhtyisivät käyttämään puheenvuoroja aiheesta.

Perustuslakiuudistuksen ohella Vanhanen otti puheessaan kantaa turvallisuuspolitiikkaan.

Hän sanoi, että turvallisuuspolitiikassa päätöksentekokyky on säilytettävä kaikissa tilanteissa ilman, että se ”uhkaa tukahtua keskinäiseen väittelyyn, jota sisäisellä ja ulkoisella trollauksella kyettäisiin hämmentämään”.

Vanhanen toteaa Demokraatille, että eduskunnassa on laajalla tai liki täydellä yksimielisyydellä hyväksytty muotoiluja vuosien ja vuosikymmenien ajan.

Hänen mukaansa toimintakykyyn ulkopoliittisissa kriiseissä liittyy myös se, että aika ajoin puolueiden sisällä käydään rehellinen ja itsekriittinen keskustelu siitä, millä tavalla kukin on käytännössä mieltänyt muotoilut liittyen muun muassa keskusteluun Nato-optiosta.

Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu puolustusselonteossa mainittu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tähän sisältyy mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

– Onko puolueissa aidosti sisäistetty niin sanottu liikkumatila-kysymys, joka meillä selonteossa on vai onko niin, että osa on lukinnut kantansa totaalisesti? Vanhanen kysyy.

Vanhanen sanoo ilmeisesti kansanedustajille ja puolueisiin viestiään suunnaten, että jokainen omalta kohdaltaan miettii, ollaanko joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa päätöksentekokykyisiä vai aikaansaadaanko sellainen raju eipäs-juupas-väittely, jota trollaajat sekä kotimaasta että ulkomailta onnistuvat hämmentämään.

Kysymykseen, olisiko tällainen Vanhasen kaipaama puolueiden sisäinen pohdinta tavallaan varautumista mahdolliseen Nato-päätökseen, hän vastaa, että se olisi varautumista kaikin puolin vaikeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin.

Hän muistuttaa, että voisi olla myös muuntyyppistä liittoutumista.

– Vaikeissa tilanteissa usein siinä hetkessä saattaa syntyä tarpeita sellaisiin ratkaisuihin, joita ei ole aikaisemmin edes ehkä välttämättä ajateltu. Ne vaativat päätöksentekokykyä. Päätöksentekokyky on useasti kussakin porukassa pääkopan sisällä oleva asia. Trollaus- ja identiteettipolitiikan maailmassa (on) kysymys, olemmeko me valmiita vapautumaan identiteettipolitiikan kahleista, jos kansallinen etu sitä vaatii.

Lisätty kello 20.01 sisäministeriön hankkeesta hybridivaikuttamiseen varautumiseksi.