Siinä käsitellään Suomen jäsenmaksut seuraavaksi seitsenvuosikaudeksi ja mukana on myös koronakriisin vuoksi EU:n 750 miljardin euron elpymispaketti.

Asian esittelypuheenvuoron piti valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

– Omien varojen päätöksellä hyväksymme Euroopan unionin 7 vuoden rahoituskehikon, Vanhanen tiivisti.

– Tämä periaate ei ole uusi ja olemme tämän tienneet jo Euroopan unioniin liittyessämme.

– Vertailtaessa muita EU:n nettomaksajia, kuten esimerkiksi Ruotsia, Hollantia, Saksaa, Tanskaa ja Itävaltaa maksamme unioniin kaikkein vähiten. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsin maksuosuus on lähes kaksinkertainen. Tämä pätee myös uuden rahoituskehyksen ja elpymisvälineen osalta. Suomen maksuosuus näistä on pienin nettomaksajien joukossa, jopa pienempi kuin Ranskan, Vanhanen sanoi.

Vanhanen paalutti, että mikäli halutaan käydä keskustelua yllämainitusta perusperiaatteesta, kannattaa silloin pohtia ylipäätään jäsenyyttä Euroopan unionissa.

Vanhasen mukaan EU-asioiden ympärillä on käyty viime aikoina osittain täysin virheellisiin mielikuviin pohjaavaa keskustelua.

– Tällä omien varojen päätöksellä emme esimerkiksi ole luomassa Euroopan unionille yhtäläistä verotusoikeutta. Omien varojen päätöksen myötä osa jäsenmaksusta katetaan muovin kierrättämiseen perustuvalla maksulla. Tämän myötä esimerkiksi Suomen jäsenmaksut tippuvat 7 vuoden rahoituskaudella noin 280 miljoonaa euroa.

Yksi osa tätä 7 vuoden rahoituskokonaisuutta, jonka pääministeri kesällä neuvotteli on EU:n elpymisväline.

– Omien varojen asetuksessa annetaan komissiolle valtuus lainata unionin puolesta varoja pääomamarkkinoilta enintään 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina osana elpymisvälineen rahoittamista. Omien varojen päätöksessä vahvistettuja enimmäismääriä kasvatettaisiin väliaikaisesti 0,6 prosenttiyksiköllä yksinomaan unionin lainanottotoiminnasta aiheutuvien velkojen kattamiseksi siihen asti, kun kaikki nämä velat ovat lakanneet, ja viimeistään 31.12.2058 saakka. Omien varojen päätös sisältäisi myös kirjauksen jäsenmaiden enimmäisvastuista, Vanhanen kävi läpi.

Vanhanen sanoi, että Suomi on aikanaan liittynyt Euroopan unioniin, koska olemme kokeneet, että pienenä maana on tärkeä tehdä yhteistyötä, olla osa suurempaa ryhmittymää.

– Pienelle vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat arvoltaan mittaamattomia.

Vanhanen muistutti myös, että unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä.

– Elintasoerojen kaventuminen luo vakautta ja taloudellista varmuutta. Tämä heijastuu myös Suomeen.

Osa tätä periaatetta on se, että jäsenmaksut määräytyvät kunkin maan bruttokansantuotteeseen perustuen.

– Vastaavasti kehittynyt maa hyötyy avoimista markkinoista satojen miljoonien ihmisten alueella. Näin ollen olemme nettomaksajia.

Vanhanen nosti esiin myös yhteisvaluutta euron hyödyt.

Yhteisvaluuttaan kuuluva Suomi saa valtiona lainaa tällä hetkellä selkeällä miinuskorolla. Etumme on Vanhasen mukaan suurempi kuin Ruotsilla ja Norjan valtio maksaa Vanhasen siteeraaman Kauppalehden mukaan veloistaan puolitoista prosenttiyksikköä korkeamman koron kuin Suomi.

– Taloustilanteen mukaan järjestyksen olisi oltava päinvastainen. Kun valtiomme velka on yli sata miljardia euroa, niin jokainen korkoprosentti vastaa vuodessa yli miljardia euroa. Minulle esimerkiksi tämän painoarvo on todella suuri verrattuna keskusteluun, jota käydään siitä, paljonko maksamme elvytyspaketista 37 vuoden kuluessa.

Vanhanen ei kiistänyt, etteikö EU:hun liittyisi yhä kehittymistä ja parannettavaa.

– Siltikin näen, että edelleen etumme on olla osa tätä 27 maan ryhmää, kuin verrattuna tilanteeseen, että olisimme yksin. Tämä kannattaa muistaa, kun tätä keskustelua yksittäisten asioiden ympärillä käymme.

Vanhanen muistutti Suomen elvyttäneen myös kansallisesti. Muuta vaihtoehtoa ei ollut.

– Sama pätee tilanteen välttämättömyyteen ja poikkeuksellisuuteen, kun puhutaan eurooppalaisesta elvyttämisestä. Ei päätös senkään osalta ollut helppo, silti siinä hetkessä se oli välttämätön ratkaisu. Tämä tila ei kuitenkaan voi olla pysyvä, ei meillä Suomessa eikä Euroopassa. Tässä hetkessä elvytyksen keinoin rakennamme siltaa kriisin yli, kun kriisi on voitettu, on jälleenrakentamisen aika.

Vanhasen mukaan hajaannuksen keskellä ja sen jälkeen on myös kyettävä vahvistamaan Euroopan unionin perusperiaatteita.

– Siihen ei kuulu Suomen mielestä laajamittaisen velkaunionin luominen tai yleisen verotusoikeuden myöntäminen. On meidän suomalaisten ja Euroopan etu, että EU:n toimintakyky ja uskottavuus kansalaisten silmissä säilyy. Tämä periaatteellinen keskustelu EU:n rakenteista ja syvällisestä luonteesta tulee aloittaa välittömästi kriisin taittuessa.

Vanhasen mukaan Suomen viennin elpymisen näkökulmasta elpymisvälineen merkitys on Suomelle keskeinen.

– Taloudelliset vaikutukset meille kotimaahan ovat sitä voimakkaammat, mitä nopeammin ja paremmin Suomen vientimarkkinan pääalueet elpyvät. Eurooppa on tässä päämarkkina. Emme vie paljoa eteläisiin jäsenmaihin, mutta koko markkinan kehitys riippuu myös niiden kyvystä selvitä tästä onnettomuudesta.

Vanhasen mukaan unionijäsenyys on tehnyt maatalouden edun ajamisesta yhteisen kansallisen kysymyksen.

– Kulloinenkin pääministeri vääntää seitsemän vuoden välein maatalousratkaisusta Brysselissä ja Sanna Marin (sd.) onnistui tässä viime heinäkuussa kaikkien muiden tukiessa taustalla. Toisaalta EU:n aluekehitysrahan kautta olemme pystyneet tukemaan koko Suomen tasapainoista kehittämistä riippumatta kulloisesta poliittisesta pohjasta. Tulevalla kaudella saantomme myös aluekehitysrahojen osalta tulee kasvamaan.

– Maatalouden osalta rahoitusratkaisun tulos on hyvä. Suomi tulee saamaan vuositasolla noin 6 % lisää maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Tämä tuo vakautta ja ennustettavuutta tiloille. Se antaa myös mahdollisuuksia kehittää ruuantuotannostamme entistä kilpailukykyisempää ja kokonaiskestävää.

Seuraavan seitsemän vuoden aikana EU:n jäsenmaksut kasvavat Vanhasen mukaan kaikilla keskimäärin 10,1 prosentilla.

– Suomella jäsenmaksukasvu on kolmanneksi pienintä ja on vähän yli 4 prosenttia. Ero keskimääräiseen kasvuun on hyväksemme noin miljardi euroa budjettikaudella. Kun jäsenmaksujen pohja neuvoteltiin nyt brittien lähdön jälkeen uudelleen, jää tämä ero pohjaksi myös tuleville rahoituskausille.

Elvytyspaketin hinta maksetaan vuoteen 2058 mennessä takaisin. Vanhasen mukaan siksi kaikkien erilaisten ratkaisujen kokonaisuuttakin kannattaa tarkastella vuosikymmenten perspektiivillä.

– Suomalaisille yrityksille ja työpaikoille satojen miljoonien asukkaiden Euroopan elpyminen kriisin jälkeen on ratkaisevaa. Jos Eurooppa jää laahaamaan lamaan USA:n ja Kiinan juostessa karkuun, jumiutuisi Suomikin taantumaan ja siitä tulisi kallis lasku, hän päätti esittelypuheenvuoronsa.