Vantaan ensi vuotta koskevissa budjettineuvotteluissa sovittiin SDP:n valtuustoryhmän mukaan historiallisen suurista satsauksista henkilöstön palkkaukseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen sekä työhyvinvoinnin ja luontoisetujen kehittämiseen.

– Kaupungin henkilöstöä koskeva kokonaisuus oli sosialidemokraattien kärkitavoite budjettineuvotteluissa. Arvostuksen työntekijöitä kohtaan pitää näkyä myös konkreettisina päätöksinä, valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Räsänen (kuvassa) toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa demareille on tärkeää pitää kiinni kaupungin osaavasta henkilöstöstä ja korjata kriittisten alojen tilannetta siten, että Vantaa olisi houkutteleva työnantaja ja Vantaalle myös halutaan jäädä töihin.

– Iso tulevaisuussatsaus on se, että koulujen tasa-arvorahaan tehtiin lisäys, jolla sen jatkuminen varmistetaan myös ensi vuonna. Tällä turvataan eniten tukea tarvitsevissa kouluissa opettajien ja koulunkäyntiavustajien sekä oppilaiden laaja-alaisen oppimisen resurssit.

DEMARIT ajoivat myös vahvasti kouluruoan arvostus -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa kouluruoan laatua ateriamäärärahoja nostamalla, ja samalla kehittää yleistä kouluruokakulttuuria sekä korjata kouluruokaan liittyviä epäkohtia.

– Ei riitä, että kouluissa tarjoiltavan ruuan laatu paranee. On tärkeää selvittää myös juurisyitä, miksi kouluruoka ei maistu. Me haluamme satsata kouluruokaan lisäeuroja, mutta myös kehittää kouluruokakulttuuria, joka on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja koulujärjestelmää, Räsänen linjaa.

Vantaan Demarit on erityisen iloinen myös siitä, että neuvotteluissa löytyi tahtoa kehittää ja pilotoida pienille koululaisille ohjattua toimintaa myös koulujen syys- ja talvilomien aikaan.

– Koulujen pitkät loma-ajat ovat monissa lapsiperheissä haastavia. Pilottikokeilu täydentää kesäisin järjestettävää maksutonta puistoruokailua ja parantaa perheiden palveluita. Lisäksi lisäsatsaukset nuorten

syrjäytymisen ehkäisyyn nuorisotoimintaa kehittämällä on tärkeää, Räsänen sanoo.
Lisäksi demareiden kädenjälki näkyy budjetissa monella muullakin tavalla. Tärkeitä ovat muun muassa vaikeasti työllistyvien henkilöiden aseman parantamiseksi tehty kirjaus osaamiskeskusten toiminnan vakiinnuttamisesta. Osaamiskeskusten toiminnan kehittämisen tarpeista aloitetaan myös selvitystyö.

– Hyvä asia työllisyyden näkökulmasta on myös se, että budjettisovussa löydettiin määrärahoja muun muassa maahanmuuttajien suomen kielen lisäopetuksen järjestämiseen Vantaalla. Kielen oppiminen on ensiarvoista työelämään kiinni pääsyn kannalta, Räsänen korostaa.