Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Helsingin Sanomille, että hän toivoo vastaavaa järjestelyä harkittavan myös muille kaupunkiseuduille. Keskustassa maakunnille sovittujen tehtävien uudelleenharkintaan ja suurten kaupunkiseutujen erillisratkaisuihin suhtaudutaan äärimmäisen varauksellisesti. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on todennut syyskuussa Kuntalehdelle, että järjestämisvastuun laajentaminen ei ole todennäköistä. STT:n tietojen mukaan hallituksessa oleva sininen eduskuntaryhmä ei haluaisi enää keskustella uudelleen järjestämisvastuusta vaan pitää kiinni maakuntien järjestämisvastuusta ja pääkaupunkiseudun erityisratkaisusta.

Moni Suomen suurimmista kaupungeista haluaisi järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut itse. Tänään julkaistujen kuntien lausuntojen perusteella esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti kritisoivat eri tavoin hallituksen suunnitelmaa siirtää nämä palvelut maakuntien vastuulle. Moni kaupungeista arvioi, että laki ei huomioi suurten kaupunkien merkitystä ja roolia. Esimerkiksi Jyväskylä toteaa lausunnossaan, että “kaupungin osalta maakunnan elinvoiman edistämisen vastuu ja toimenpiteet voivat olla korkeintaan täydentäviä, eivät korvaavia.”

– Jyväskylä käytti vuonna 2016 yli 20 miljoonaa euroa työllisyyspalveluihin (oma toiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus). Tämän pitäisi riittää perusteluksi sille, miksi työllisyyden hoito halutaan kaupungin omiin käsiin, lausunnossa todetaan.

Kokoomuksen vastarinnan taustalla on vaikutusvaltainen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), joka isännöi torstaina Suomen 21 suurimman kaupungin tapaamista Helsingissä. Osin taustalla on myös kaupunkien ja maakuntien harvemmin asuttujen seutujen valtataistelu, joten kyse ei ole suoraan työttömän ja yritysten palveluiden tehokkaimmasta järjestäjästä. Muissa hallitusryhmissä myös epäillään, että osin kyse on maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden ristivedosta. Keskusta haluaa viedä maakuntauudistuksensa maaliin ja kokoomus puolustaa perustuslakivaliokunnan hidastamaa valinnanvapautta, jota koskeviin neuvotteluihin puolue voi saada maakuntauudistusta avaamalla neuvotteluvaltteja.

Työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun laajentamista erillisratkaisuilla muille kaupunkiseuduille voi olla vaikea perustella myös perustuslain näkökulmasta.

Vaikka kaksi hallitusryhmää ei haluaisi koskea kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen, lakiesitys kaipaa vielä hiomista. Alkuperäisen esityksen mukaan maakunnat eivät saa tuottaa työllisyys- ja yrityspalveluita itse, mutta ehdottoman kiellon löysääminen on yhä harkinnassa.

Mikko Isotalo, STT