Ukrainan sodassa tehdyt mahdolliset sotarikokset ja niihin liittyvät syytökset nousivat taas marraskuun lopulla otsikoihin, kun sosiaalisessa mediassa levisivät videot, joissa Venäjän mukaan nähdään ukrainalaisten teloittavan venäläisiä sotavankeja. Ukraina on sanonut selvittävänsä videoiden aitoutta, ja molemmat osapuolet ovat syytelleet toisiaan sotarikoksista. Tiedotusvälineistä New York Times kertoo vahvistaneensa videoiden aitouden.

Venäjän mukaan Ukraina olisi teloittanut sotavankeja, kun taas Ukrainaa puolustavien mukaan venäläissotilas valeantautui ja avasi tulen, mikä on sekin sotarikos.

Suomen kokeneimpiin sotarikostutkijoihin kuuluva ja Ukrainassa parhaillaan työskentelevä Matti Raatikainen ei lähde arvioimaan tapausta STT:lle videoiden pohjalta.

Ukrainassa sotarikostutkijoiden suurena haasteena on nyt venäläismiehityksestä vapautettu Hersonin kaupunki, josta on jo löydetty epäiltyjä kidutuskammioita.

-  Oletettavasti varsin suurella alueella on varsin pitkällä aikavälillä tehty vakavia sotarikoksia, joten jo pelkästään todistajien identifioiminen ja kuulusteleminen ottaa oman aikansa, Raatikainen arvioi tutkijoita odottavaa urakkaa.

Raatikaisen mukaan Ukrainan poliisin ja syyttäjälaitoksen koulutustaso ja perusosaaminen ovat kuitenkin hyvällä tasolla ja ukrainalaiset ovat myös valmiita kansainväliseen yhteistyöhön.

-  Siinä suhteessa olisin optimistinen. Mitä tulee muun muassa väitettyjen kidutuskammioiden olemassaoloon, on odotettava rikostutkimusten tuloksia – yleisellä tasolla voisi kuitenkin sanoa, että eivät nämä niin ainutkertaisia väitteitä ole. Esimerkiksi Balkanilla erilaisilla vankileireillä tehtiin puolin ja toisin asioita, jotka ylittävät normi-ihmisen käsityskyvyn ja ikävä kyllä on vaikea uskoa, että se ääretön pahuus, jonka sodat ihmisissä saavat esiin, olisi minnekään kadonnut.

Perinteisesti sotarikosten ja muiden konfliktirikosten tutkijat pääsevät kunnolla aloittamaan työnsä vasta aseiden hiljettyä, mutta Ukrainassa tutkinnat ja oikeusprosessit ovat käynnissä sodan yhä jatkuessa.

Se on tuonut omat haasteensa myös kokeneille tutkijoille, jotka lähtevät rintaman tuntumaan. Näin kertoi Ukrainassa lokakuussa vierailleelle STT:lle Euroopan unionin neuvonanto-operaatiota maassa johtava Antti Hartikainen.

-  Eihän sinne omineen voi mennä, tarvitaan poliisin ja asevoimien tukea, jotta he voivat mennä ja toimia niin turvallisesti kuin on mahdollista. Epäsuoran tulen kantaman sisällä on aina riski olemassa, että tulee kranaattia niskaan. En lähetä sinne ketään väkisin. Eiväthän siviilikriisihallinnassa ihmiset tavallisesti mene aktiiviselle sota-alueelle, kertoi Hartikainen.

STT:n kanssa lokakuussa käydyssä keskustelussa Hartikaisen mielessä olivat Ukrainan syksyllä vapauttamat maan koillisosat. Nyt samat haasteet ovat edessä Hersonin kaupungissa, jonka vastarannalla venäläiset yhä ovat.

Kirjoittaja: STT / Lassi Lapintie