Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi eilen työrauhalainsäädännön uudistuksen sisällöstä ja hallituksen etenemisestä asiassa. Sopimisen sijaan tiedossa on lisää sanktioita, valiokunnan sd-jäsenet arvioivat.

– Työnantajien tilanne säilyy ennallaan. Uutena asiana on nostettu esiin myös henkilökohtaiset sakot. Se ei sovi oikeuskäytäntöömme. Tähän asti järjestäviä liittoja tai ammattiosastoja on rangaistu lakoista, jos sopimuksia ei ole noudatettu, tiedotteessa todetaan.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly painottaa, että hyvä ja luottamuksellinen neuvottelujärjestelmä takaa paremmin työehtosopimusten noudattamisen ja vähäisen lakkojen määrän, ei niiden rajaamiset ja sakkojen kasvattaminen nelinkertaiseksi.

– Orpon hallitus on yhdeksässä kuukaudessa esityksillään työntekijöiden aseman heikentämiseksi saanut aikaan enemmän poliittisia lakkoja kuin kaikki muut hallitukset yhteensä viimeisen 30 vuoden aikana. Ne eivät olleet ongelma aiemmin. Olisiko nykypolitiikka väärää, Lyly kysyy.

SDP:N varapuheenjohtaja Niina Malm huomauttaa, että lakko-oikeuteen puuttuminen on jälleen yksi hallituksen päätöksistä, joka hyödyttää vain työnantajaa.

– Samaan aikaan kun hallitus mukamas tekee pohjoismaista mallia, se ajaa itseasiassa Suomea vain kauemmaksi muista pohjoismaista.

Mitään tasapuolisuutta ei ole, hän kritisoi, kun työnantajille ei ole tiedossa mitään tiukennuksia eikä sanktioita.

– Kaikki revitään palkansaajien selkänahasta. Näin toimitaan lakkojen suhteen, jotka ovat viimesijainen keino kertoa mielipide.

SUOMALAISILTA työntekijöiltä otetaan aseita pois, joita on mahdollista ollut käyttää länsimaisissa demokratioissa, kansanedustaja Timo Suhonen kritisoi. Hän mainitsee lakko-oikeuteen kajoamisen, lakkosakkojen korottamisen ja työntekijän 200 euron lakkosakon.

– Ymmärsivätkö perussuomalaisten edustajat lainkaan mihin paperiin nimensä pistivät Säätytalolla viime kesäkuussa. Vapisiko käsi yhtään, kun nämä palkansaajien perusoikeuksiin kuuluvat heikennykset allekirjoitettiin, Suhonen kysyy.

SDP esitti tällä viikolla välikysymyksessä hallitukselle sovinnon tietä.

– Meidän mielestämme tie neuvottelupöytään pitäisi avata uudestaan ja niin, että vaihtoehtoja punnittaisiin aidosti. Näin vältetään tulehtuneiden työmarkkinoiden kroonistuminen. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta, jota ei kannata riitojen vuoksi heittää romukoppaan, kansanedustaja Piritta Rantanen muistuttaa.