Kolumnit
28.4.2018 13:13 ・ Päivitetty: 28.4.2018 13:13
Vapun perinteitä romutetaan vauhdilla – epävarmuuteen ei enää auta edes teekkarilakki
On kevään, opiskelijoiden ja työläisten juhlan aika. Vapun historia ulottuu 700-luvulle vanhaan Englantiin saakka. Wessexiläinen nunna Walburga julistettiin pyhimykseksi ensimmäinen toukokuuta 800-luvun lopulla. Keskiajalla viikingit juhlivat hedelmällisyyttä Valborgin pyhimyskultin avulla. Germaanien juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen, joka on tuttua myös meillä.
Vapusta tuli työväenjuhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat kahdeksantuntista työpäivää alkaen 1.5 1886. Vuosisadan vaihteessa sosialistinen internationaali teki aloitteen että 1.5 juhlittaisiin työväen saavutuksia. Pikkuhiljaa päivä vakiintui niin Euroopassa kuin Neuvostoliitossakin. USA:ssa se muuttui vapun sijaan Labor Day:ksi, joka on syyskuun 1. maanantai.
Opiskelijoiden juhla vapusta tuli niin ikään 1800-luvun puolivälissä. Ruotsalaiset yliopisto-opiskelijat alkoivat käyttää lakkia oppilaskunnan merkkinä, Suomessa lakkia käyttivät ensimmäisenä teekkarit 1800 luvun lopulla. Tässä vapun lyhyt historia.
Opiskelijat, työttömät ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat ovat hallituksen kovan politiikan kohteena.
Tänä vuonna vietämme vappua aikana, jolloin sen perinteitä romutetaan vauhdilla. Opiskelijat, työttömät ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat ovat hallituksen kovan politiikan kohteena. Opiskelijoiden asumistukea ja opiskelevien lapsiperheiden asemaa on heikennetty, indeksileikkauksia ei ole purettu, perhevapaajärjestelmää ei toteutettu.
Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa kaikilta, jotka eivät yrityksistään huolimatta saa työtä, päässe työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai onnistu perustamaan kannattavaa yritystä. Vastapainoksi hallitus ei velvoittanut työvoimatoimistoja etsimään ja tarjoamaan toimenpiteitä, joilla työttömyysturvan leikkauksilta välttyisi. Hallitus myös leikkasi kylmästi vajaatyökykyisten mahdollisuutta työhön. Välityömarkkinoille asetettiin 3000:n miestyövuoden katto, joka ei riitä turvaamaan tarvetta.
Nyt hallitus heikentää alle 30-vuotiaiden työehtoja. Heidän työsuhteensa saa tehdä määräaikaiseksi ilman mitään perustetta, jos henkilö on ollut 3 kuukautta työttömänä. Irtisanomissuojaa heikennetään yrityksissä, joissa on alle 20 työntekijää. Huomion arvoista tässä on se, että 95% kaikista Suomen työpaikoista kuuluu tähän joukkoon. Kuka uskaltaa uskoa enää tulevaisuuteen?
Lisää aiheesta
Kun minä olin 30, minulla oli työ, perhe, 3 lasta, velkainen asunto ja usko huomiseen. Nyt ihmetellään, miksi maahan ei synny tarpeeksi lapsia. Tämän päivän epävarmuuteen ei enää auta edes teekkarilakki, johon tupsu lisättiin 1890-luvulla, koska teekkareiden mielestä se vetosi naisiin.
Juhlitaan silti vappua. Minun vapussani Internationaali raikaa: ”Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus…”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.