Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

7.11.2022 13:33 ・ Päivitetty: 7.11.2022 13:33

Varallisuus on keskittynyt rikkaimmalle prosentille – nyt puhuu uusi säätiöpomo: ”Haitallinen kehitys voidaan pysäyttää verotuksen keinoin”

iStock

Varallisuus on keskittynyt viime vuosikymmenet rikkaimmalla prosentille kaikkialla maailmassa. Haitallinen kehitys voidaan pysäyttää verotuksen keinoin, sanoo Kalevi Sorsa -säätiön uusi toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Demokraatti

Demokraatti

Säätiö julkaisi lokakuussa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin, jonka mukaan Suomen ylimmän prosentin varallisuus jopa viisinkertaistui vuosina 1987-2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

VTT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelivat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana. Heidän mukaansa vuonna 1993 tehtyjen reformien vuoksi verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti, kun ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Tämä on tutkijoiden mukaan lisännyt tulo- ja varallisuuseroja viime vuosikymmeninä.

Lauri Finér. KUVA NORA VILVA

FINÈRIN mukaan hyvä uutinen on, että ongelma voitaisiin myös ratkaista veropolitiikalla.

Piketty, Saez ja Zucman ovat esittäneet ratkaisuksi progressiivista varallisuusveroa. Riihelän ja Tuomalan artikkelissa kuvataan useita eri vaihtoehtoja verottaa pääomia nykyistä enemmän. Ne ovat helpommin sovitettavissa suomalaiseen verojärjestelmään. Tavoitteena he pitävät yhtenäistä aidosti progressiivista tuloverotusta, jossa samasta tulosta maksettaisiin saman verran tuloa riippumatta siitä, onko kyse ansio- vai pääomatuloista.

– Lyhyellä aikavälillä helpointa olisi poistaa nykyiset veroedut ja veropohjan aukot, jotka mahdollistavat matalan verotuksen kaikkein rikkaimmille Suomessa, Finér kirjoittaa blogissa.

Hänen mukaansa varakkaiden etuja ajavat tahot perustelevat usein veroetuja sillä, että niihin puuttuminen voisi olla haitallista taloudelle. Finér huomauttaa, että viimeaikainen tutkimus korostaa voittopuolisesti sitä, että verotuksen vaikutus talouteen on suhteellisen pieni ainakin lyhyellä aikavälillä.

– Verotuksen taso ei välttämättä olennaisesti vaikuta esimerkiksi siihen, missä maassa ihmiset haluavat työskennellä tai kuinka paljon he tekevät työtä. Pikettyn, Saezin ja Zucmanin historialliset aineistot taas osoittavat, että talouskasvu oli Euroopassa ja Yhdysvalloissa nopeinta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun verotus oli kaikkein progressiivisinta. Sittemmin kasvu on hiipunut, kun veroprogressio on hiipunut 1980-luvulta alkaen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU